Kivet ja höyhenet

Kivet ja höyhenet -sarja valmiina kaulakoruina

Huh, huh. Takana on kolme tiivistä viikkoa sarjatuotantoa. Sulatuslasista piti tehdä 50 kpl korusarja. Ideana oli oppia sarjatuotantoa, miten kannattaa tehdä koruja, miten paljon aikaa menee kuhunkin vaiheeseen ja paljonko kuluu materiaalia. Näitä asioita piti laittaa paperille ylös matkan varrella ja lopuksi ne sitten ynnättiin ja pohdittiin valmiin korun hintaan vaikuttavia asioita ja harjoiteltiin vähän korun hinnoittelua. Ei mitenkään yksinkertaista. Opettaja seuraili meitä koko kolmen viikon ajan antaen teknisiä neuvoja koskien lasinsulatusta ja seuraten työskentelyämme ja projektimme etenemistä. Kolme viikkoa tuntui alkuun todella ruhtinaalliselta ajalta, olinhan tottunut viikon pikakursseihin. Kuitenkin kävi niin kuin elämässä yleensä, tapahtuu asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa ja kolme viikkoa hupeni hetkessä ja lopulta tuli kiire saada korut valmiiksi. 

Sulatuslasia olen tehnyt jonkin verran, meillä oli viime keväänä viikon sulatuslasikurssi, joten alkeet osasin. Käytin Bullseye-lasia, sitä käytin viimeksikin, joten sen ominaisuudet olivat jo minulle tuttuja. Päätin käyttää siirtokuvatekniikkaa, halusin kokeilla sitä nyt ilman kirkasta lasia päällä. Viimeksi laitoin kirkkaan lasin päälle, mikä muuttaa sen ulkonäköä huomattavasti. Vaikka tekniikka on tuttu, haluan aina oppia jotain uutta ja haastaa itseäni tekemään jotain, mitä en ole ennen tehnyt. Nyt halusin tehdä riipuksia, joista sitten tekisin 50 kpl kaulakorusarjan.

Valmiiksi kasatut riipukset menossa sulatukseen

Siirtokuvat piirsin itse. Erilaiset höyhenet ja kivet ovat kuvioina kiehtoneet minua jo pitkään, joten piirsin niitä. En halunnut riipuksiin erillistä ripustinta, vaan upotin nauhakujan riipukseen lisäämällä uuninkestävää lankaa tai uunipaperista tehdyn tiiviin rullan keskimmäiseen lasikerrokseen kohtaan, johon nauhakujan halusin. Tämä edellytti kolmea lasikerrosta, mikä tietysti vaikutti riipuksen lopulliseen kokoon. Sula lasihan hakeutuu 6 mm vahvuuteen, jos muistatte, ja nyt lasia oli 9 mm, joten riipusta piti hiukan pienentää. Tein erinäisiä kokeiluja koskien nauhakujaa ja riipuksen muotoa ja lopulta löysin haluamani koon ja muodon. Päädyin leikkaamaan ihan suorat palat, vain hiukan yläosastaan kapeammat, antaen lasin pyöristyä luonnostaan kauniisti.

Valitsin riipusväreiksi kauniita neutraaleja luonnonvärejä: valkoista, luonnonvalkoista, hiekkaa, sinistä, vaaleanpunaista ja vaaleanvihreää, koska vaaleissa väreissä siirtokuviot näkyvät parhaiten. Päädyin tekemään kaikkiin kirkkaan pohjakerroksen sekä yhtenäisyyden että optiikan vuoksi. Riipus näyttää hiukan ohuemmalta ja samalla kevyemmältä. Keskimmäisen kerroksen päädyin tekemään joko valkoisesta tai päällikerroksen värisestä lasista. Siirtokuvat ovat tulostettaessa mustia mutta muuttuvat uunissa kauniin ruskeiksi. Korostaakseni sarjan yhtenäisyyttä valitsin nauhaksi ruskean kapean organzanauhan. Käytin myös joissakin koruissa ruskeaa vahattua puuvillanauhaa ja pieniä ruskeita puuhelmiä vaihtelun vuoksi, koska en halunnut todellakaan tehdä 50 kpl samanlaista korua, vaikka sarjatuotannosta olikin kyse. Tosin sen estävät jo riipusten useat värit ja kuviot.  Kaikissa koruissa on kaksinkertainen nauha ja nauhanpäät ovat kapeat puristettavat päät ja lukkoina pienet papukaijalukot. Koruihin tulee myös pieni säätöketju. Itse olen lopputulokseen tyytyväinen. Näkemällä vähän vaivaa onnistuin tekemään sarjatuotantona 50 kpl kaulakoruja tekemättä kuitenkaan 50 samanlaista korua.