Orfeus

Orfeus -rannekoru

Suunnittelin tänään tekeväni enkelikoruja mutta toisin kävi. Satuin avaamaan mustien ja harmaiden helmien lootani ja löysin ihanat harmaat kvartsihelmet pienillä viisteillä. Enkelikorut unohtuivat samantien, kun harmaat kvartsit huusivat haluavansa rannekoruksi. Pienet viisteet antavat ihanaa  kimmellystä helmille ja harmaa väri on minulle kvartsissa erikoinen, se lienee syykin helmien ostoon. Harmaa kimmellys vaati ehdottomasti kaverikseen mustaa mattasävyä. Muistelin minulla olleen mustaa onyksia mattana mutten löytänyt niitä. Sen sijaan löysin mustia mattalasihelmiä. Helmien väliin halusin pieniä hopeanvärisiä sileitä rondelleja. Nyt alkoi musta-harmaa-hopea -värikartta hahmottua koruun. Aikani kokeiltuani vielä eri helmiä, päädyin lopulta kirkkaaseen mystiseen kvartsiin ja grafiitinharmaisiin helmiäislasihelmiin. Muut helmet ovat suhteellisen isoja, eli 10 mm, paitsi helmiäislasihelmet ovat 8 mm. Halusin koruun massiivisen hopeanvärisen salpalukon ja kaivoin runsaista kätköistäni ISON soikean salpalukon, jossa on kauniisti aaltoileva salpa. 

Korua tehdessäni tuli jostain syystä mieleeni Musta Orfeus, muistattehan sen elokuvan? En tiedä miksi, en ole sitä nähnyt aikoihin, enkä kuunnellut edes elokuvan musiikkia. Kummallisia ovat assosiaatioiden tiet mutta korun nimen ne antavat, niinpä rannekorusta tuli pelkkä Orfeus, ei musta, siinä ei ole riittävästi mustaa siihen nimeen, ehkäpä joskus teen vielä mustankin Orfeuksen. Minulle käy usein niin, että saan voimakkaan inspiraation jostain, tässä tapauksesta harmaista kvartseista ja sitten siitä kehittyy visio, jota kohti pyrin ja sillä tavalla koru pikkuhiljaa rakentuu. Kokeilemalla eri helmiä, kunnes löydän visiooni sopivat. Tiedän kyllä, koska joku asia korussa ei ole oikein ja korjaan sitä, kunnes kaikki loksahtaa kohdalleen ja koru on valmis. Tämänkin rannekorun tein kolmeen kertaan ennen kuin olin tyytyväinen lopputulokseen.