Kuulin kuikan kutsuvan... |
Kesäyön rauhallinen, tyyni hetki. Järven sileä pinta,kesäisen yön viileä hetki. Äkkiä kuikan huuto rikkoo hiljaisuuden mutta ei vedenpintaa. Näistä tunnelmista syntyi Kuikan Kutsu -rannekoru. Violetin viileät sävyt yhdistettynä kuparin lämpimään sävyyn.
Kuikan Kutsu -rannekoru |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti