Azorit

Azorit -rannekoru

 Joskus tulee ihan vahingossa keksineeksi hienon väriyhdistelmän. Näin kävi ihanan sinisissä Azoreissa. Järjestelin sinisiä helmiäni kahteen laatikkoon, koska yhteen eivät enää mahdu. Laitoin helmet sillä tavalla, että yhdessä pienessä laatikossa on sellaisia helmiä, jotka erotan heti toisistaan, siis sen verran toisistaan poikkeavat värisävyt. Ja kuinka ollakaan nämä kaksi sävyä sattuivat samaan laatikkoon. Katselin niitä aikani, että kauniit värit ja hienolta näyttävät yhdessä, mitähän niistä voisi tehdä. En halunnut tehdä korua pelkistä pyöreistä helmistä, vaan halusin sekaan jotain muuta. Niinpä muistin koboltinsiniset tikarit ja lopulta niiden kaveriksi löytyi Swarovski-laatikosta pieniä Aquan värisiä biconeja, juuri samaa sävyä isojen viistehiottujen rondellien kanssa.

 Tässä rannekorussa yhdistyy monta kaunista asiaa: värit, upea voimakas koboltinsininen ja jäänraikas aqua. Muodot, koboltinsiniset helmet ovat sileitä pyöreitä lasihelmiä, aquanväriset ovat viistehiottuja lasirondelleja. Näiden periaatteessa pyöreiden muotojen vastakohdaksi korussa on käytetty tikarinmuotoisia koboltinsinisiä helmiä ja pieniä aquanvärisiä biconeja antamaan särmää ja kolmiulotteisuutta korulle. Lukkona on yksinkertainen hopeanvärinen pyöreä salpalukko. Koboltinsininen on aika voimakas väri, joten pieniä biconeja piti laittaa kaksi, jotta niiden väri näkyi. Muuten koboltinsininen helmi olisi imenyt kaiken aquan värin itseensä mutta näin sain molemmat värit näkyviin. Tikarihelmet antavat korulle kivaa kolmiulotteisuutta törröttämällä joka suuntaan, kun korua käyttää. Viistehionta antaa aquanvärisille rondelleille lisää kimallusta, mikä on hyvä vastakohta tummalle koboltinsiniselle.

 

Orfeus

Orfeus -rannekoru

Suunnittelin tänään tekeväni enkelikoruja mutta toisin kävi. Satuin avaamaan mustien ja harmaiden helmien lootani ja löysin ihanat harmaat kvartsihelmet pienillä viisteillä. Enkelikorut unohtuivat samantien, kun harmaat kvartsit huusivat haluavansa rannekoruksi. Pienet viisteet antavat ihanaa  kimmellystä helmille ja harmaa väri on minulle kvartsissa erikoinen, se lienee syykin helmien ostoon. Harmaa kimmellys vaati ehdottomasti kaverikseen mustaa mattasävyä. Muistelin minulla olleen mustaa onyksia mattana mutten löytänyt niitä. Sen sijaan löysin mustia mattalasihelmiä. Helmien väliin halusin pieniä hopeanvärisiä sileitä rondelleja. Nyt alkoi musta-harmaa-hopea -värikartta hahmottua koruun. Aikani kokeiltuani vielä eri helmiä, päädyin lopulta kirkkaaseen mystiseen kvartsiin ja grafiitinharmaisiin helmiäislasihelmiin. Muut helmet ovat suhteellisen isoja, eli 10 mm, paitsi helmiäislasihelmet ovat 8 mm. Halusin koruun massiivisen hopeanvärisen salpalukon ja kaivoin runsaista kätköistäni ISON soikean salpalukon, jossa on kauniisti aaltoileva salpa. 

Korua tehdessäni tuli jostain syystä mieleeni Musta Orfeus, muistattehan sen elokuvan? En tiedä miksi, en ole sitä nähnyt aikoihin, enkä kuunnellut edes elokuvan musiikkia. Kummallisia ovat assosiaatioiden tiet mutta korun nimen ne antavat, niinpä rannekorusta tuli pelkkä Orfeus, ei musta, siinä ei ole riittävästi mustaa siihen nimeen, ehkäpä joskus teen vielä mustankin Orfeuksen. Minulle käy usein niin, että saan voimakkaan inspiraation jostain, tässä tapauksesta harmaista kvartseista ja sitten siitä kehittyy visio, jota kohti pyrin ja sillä tavalla koru pikkuhiljaa rakentuu. Kokeilemalla eri helmiä, kunnes löydän visiooni sopivat. Tiedän kyllä, koska joku asia korussa ei ole oikein ja korjaan sitä, kunnes kaikki loksahtaa kohdalleen ja koru on valmis. Tämänkin rannekorun tein kolmeen kertaan ennen kuin olin tyytyväinen lopputulokseen.