Neitha

Neitha -setti

Surullisesta mielestä voi syntyä näin synkän kaunis korusetti. Vuosien takainen ystäväni kuoli äkillisesti ja traagisesti. Se kosketti ja toi paljon muistoja mieleeni hänestä, vaikken ollut vuosiin ollut hänen kanssaan tekemisissä. Hautajaispäivänä olin synkissä mietteissä ja tunsin itseni hyvin surulliseksi. Pitkän välimatkan vuoksi en osallistunut hautajaisiin mutta katsellessani myöhemmin kuvia niistä itkin. Muistotilaisuus oli ollut kaunis ja jotenkin hyvin hänen näköisensä.

Neitha -rannekoru

Nämä synkät ja surulliset mietteet alkoivat mielessäni muuttua koruksi. Mustaa roheaa laavakiveä, mustaa onyksia mattana, kiiltävänä ja viisteillä, mustaa tuliakaattia viisteillä.

Neitha -kaulakoru

Paljon mustia synkkiä kivihelmiä ja tummaa, synkkää metallia paksuna ketjuna. Ja välillä pilkahdus kirkasta mystistä kvartsia, kuin valoa yössä.

Neithat yhdessä

Korut voi yhdistää pitkäksi kaulakoruksi jykevillä lukoilla. Käytin pieniä karabiinilukkoja papukaijalukkojen sijaan. Jotenkin sopivat paremmin korun henkeen, jota kuvaisin miehekkään rockhenkiseksi.

Waterlily

Waterlily -setti

 Muistattehan taannoin kesällä, kun kirjoitin lamppuhelmikurssista? Viimeinkin tekemäni helmet päätyivät valmiiksi koruksi. Tai tarkemmin sanoen osa niistä.

Nyt sen voi jo paljastaa, vaikkei se mikään kauhea salaisuus olekaan ollut: lähden tammikuussa opiskelemaan koruntekoa tosissani. Kesäinen lamppuhelmikurssi oli oikeastaan vain lähtölaukaus opinnoille. Tuolloin uskalsin vihdoinkin myöntää itselleni todellisen salaisen haaveeni, sen jälkeen lausuin sen ääneen, ja se lakkasi olemasta salainen haave muuttuen joksikin sellaiseksi, minkä oikeasti voisi toteuttaa. Opinnot tosin alkavatkin vuotta aiemmin kuin alunperin piti mutta hetken nikoteltuani päätin hakea opiskelemaan. Elämässä ei niinkään ole kyse uskalluksesta tarttua tilaisuuksiin, vaan enemmänkin siitä, että huomaa koska se tilaisuus osuu kohdalle. Minä huomasin nyt tilaisuuteni tulleen.

Pääsykokeisiin piti tehdä jotain ja päätin tehdä korun itse tekemistäni lamppuhelmistä. Halusin korusta niin omatekoisen kuin pystyisin tekemään ja jotenkin tuntui muutenkin oikealta käyttää itsetehtyjä helmiä hakiessani kouluun, jossa tehdään myös itse helmiä. Kävinhän lamppuhelmikurssinkin tuossa samaisessa opinahjossa ja katselin sitä vähän sillä silmällä, josko se olisi sellainen paikka, jossa haluaisin opiskella koruntekoa. Ja tunsinkin kesällä siellä heti oloni hyvin kotoisaksi ja nyt oikein innolla odotan opintojen alkamista.

Waterlilyn kaulakoru pidennettynä yhdellä rannekorulla

 Suunnittelin tekemistäni lamppuhelmistä muunneltavan korusetin, joka koostuu lyhyehköstä kaulakorusta ja kahdesta rannekorusta. Korusetti on näin monikäyttöisempi, voit pitää kaulakorun lyhyenä ja käyttää jopa kahta rannekorua tai voit pidentää sitä vähän ja käyttää yhtä rannekorua tai sitten voit pitää pitkää kaulakorua.

Waterlily pisimmillään

Kaikki korun lamppuhelmet ovat erilaisia keskenään mutta niiden värimaailma on sama, joten ne sopivat yllättävän hyvin yhteen. Erilaisuus johtuu ensinnäkin minun heikohkoista taidoistani, tein ensimmäistä kertaa lamppuhelmiä, ja voin kertoa, ettei se ole todellakaan helppoa. Toiseksi halusin kurssilla kokeilla monenlaista tekniikkaa ja juttua, olihan viikon kurssi loppujen lopuksi aika lyhyt aika. Älysin sentään pysytellä suurin piirtein tietyissä väreissä, jotta helmistä voisi edes jotain korua tehdä. 

Halusin peittää lamppuhelmien isohkot reiät, joten kiedoin ja kieputin ne hopeanvärisellä metallilangalla ja linkitin yhteen renkailla siten, että lopputulos on kolmiulotteinen ja elävän näköinen. Hopeanväri korostaa kauniisti helmien turkoosia ja sinistä sävyä ja juuri väri toi mieleeni veden. Korun viehkeys ja herkkyys taas toi mieleeni liljan, siitä korun nimi Waterlily. Näissä helmissä lasin läpikuultavuus tulee kauniisti esiin. Juuri tuo ominaisuus onkin se, mikä minua lasissa niin kiehtoo ja mitä halusin lamppuhelmissä tutkia ja tuoda esiin. 

Hullu Kasi

Hullu Kasi -setti

Armas sisareni täytti vasta pyöreät 40 vuotta ja innostuin tekemään hänelle lahjaksi korusetin Sterlinghopeasta. Aloitin kyseisen setin tekemisen ollessani hopeaketjukurssilla tämän vuoden tammikuussa. Malli ei ole omani, vaan kirjasta, ja nimikin tulee sieltä. Se oli alunperin Crazy Eight, koska kirja on englanninkielinen mutta otin vapauden suomentaa nimen. Pidän enemmän Hullu Kasista. Muutin alkuperäistä mallia vain siten, että tuplasin pienet yhdistävät renkaat, jotta korusta tulisi kestävämpi. Kuten opettajani hopeaketjukurssilla sanoi, yksinkertainen lenkki on aina heikoin lenkki ja hänen ehdotuksestaan laitoin pienet lenkit kaksinkertaisina. Ei hullumpi ehdotus, sen verran painava kaulakorusta tuli valmiina. Helminä käytin Swarovskin pyöreitä 6 mm kristalleja ja väriksi valitsin pitkän pohdinnan jälkeen Jet Nutin pelkän mustan sijaan. Mielestäni mustasta olisi tullut liian kova jotenkin, vaikka sisareni pitää mustasta mutta hän pitää myös ruskeasta ja Jet Nut oli juuri sopivan mustanruskea. 

Yksityiskohta Hullusta Kasista

Ylläolevasta lähikuvasta näkyy hyvin kristallien mustanruskea väri. Lukkoina käytin möhkölukkoa, eli isoa papukaijalukkoa ja lukon vastakappaleeksi laitoin korukamuni Katin ehdotuksesta 2 mm langasta tehdyn ison renkaan, samoja renkaita kuin korussa on muutenkin. Kati innostui mallista myös ja teki sellaisen itselleen mutta mustilla Swaroilla, mikä sopii hänelle hyvin. Mallia oli kiva tehdä, vaikka se näyttää monimutkaiselta, se oli aika helppoa ja joutuisaa. Raskainta oli 2 mm hopealangan sahaaminen renkaiksi ja niiden renkaiden käsitteleminen, on se paksu hopealanka sen verran jöötiä kamaa. Korut voi myös yhdistää, jolloin saa yhden pitkän kaulakorun. Myllytin korut käsin isoa tyhjää lääkepurkkia käyttäen ja hieno kiilto niihin tulikin. Lienee turha mainita, että sisareni piti koruistaan kovin.