keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Renessanssin henkeä


Vihdoinkin sain tehtyä ne makeanvedenhelmikorut. Jatkossa täytyy käyttää hieman ohuempaa vaijeria, sen verran kova homma oli helmien reikien suurentaminen. Mutta ihanaisia näistä tuli, lämpöistä kesäaurinkoa, viileää kesätuulta ja kaikki hyvin renessanssin henkisiä, joten sen mukaan nimetkin. Kaulakoru on Boccaccio, valkeiden helmiäishelmien välissä eri värisiä makeanvedenhelmiä, kullanväriä välissä ja lukossa. Botticelli on myös lämpimän auringon sävyinen rannekoru, kullanväriä ja makeanveden helmiä. Petrarca on  rannekoru, jossa on vilvoittavaa kesätuulta. Makeanvedenhelmiä viileissä sävyissä maustettuna hopeanvärillä. Kullan tai hopean väri on hyvä korostusväri. Se muuttaa samanvärisetkin helmet joko lämpimiksi tai viileiksi. Mieleni oli jo pitkään tehnyt kokeilla koruja pelkästään makeanvedenhelmistä, kun niitä oli vähän kertynyt. Ja olen tyytyväinen näihin ihaniin kesäkoruihin. Renessanssin hengestä huolimatta ne ovat keveitä ja herkkiä, kuten makeanvedenhelmen kuuluukin olla.

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Pullopostia Niiskuneidille


Heitin tässä taannoin pullopostia Itellan mereen. Löysin postissa käydessäni kivan pullon, joka oli tarkoitettu pullopostiksi. Idea oli mielestäni ihana, joten ostin sen ja lähetin sen siskontytölle kera ylläolevan nilkkakorun. Koru on kuvassa aika vihertävä, oikeasti se on raikkaan keltainen. Siskontyttö pitää keltaisesta ja nilkkakoruista. Tein korusta keveän kesäisen Niiskuneidin nilkkakorun ja siskontyttö piti korusta kovasti. Hänellä on elokuussa tulossa oikein kunnon merkkipäivä, kaksi vuosikymmentä täyteen, eikä hän varmaan mitenkään arvaa, mitä saa lahjaksi....

torstai 8. heinäkuuta 2010

Amber ja Angelika

Pengoin tänään helmilaatikoita makeanvedenhelmiä etsien. Ajattelin tehdä kivan kesäkorun makeanvedenhelmistä. Kuinka ollakaan, syntyikin kaksi kaulakorua, ylinnä Amber ja alla pitempi Angelika. Löysin ihania akaattilaattoja, joista aloitin molempien korujen suunnittelun, niiden ympärille koru sitten pikku hiljaa rakentui vähän kuin itsestään. Amberissa on pink akaattia, hennon vaaleanpunaista, jossa hentoja tummanpunaruskeita raitoja. Niiden kanssa yhteen sopivat mainiosti tummanpunaruskeat sard akaatit ja meripihkan väriset sarvihelmet. Hennon roosan väriset makeanvedenhelmet täydensivät komeuden. Angelikassa on ihanat isot punaraitaiset akaattilaatat. Lodoliittikvartsissa oli samaa hienoa punaista sävyä, kuin akaattien raidoissa, burisiemenet ja antiikkivalkoiset luuhelmet antoivat korulle kesäistä vaaleaa keveyttä. Pari tuliakaattia korosti punaista väriä, ettei korusta tullut liian vaalea. Pienet luonnonvalkeat akryylihelmet välihelminä olivat se hohtava piste ii:n päällä, joka teki Angelikasta kesäisen kaulakorun. Ja tekeille jäivät ne makeanvedenhelmikorut, mitä alunperin aioin tehdä. Niistä kun pitää porata reikiä isommiksi reunimmaisista, joihin tulee kaksinkertainen vaijeri. Makeanvedenhelmissä on niin pienet reiät, ettei mahdu kaksinkertainen vaijeri läpi. Loppui aika kesken...

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Ursula

Taannoisella juhannuslomalla, josta jo viimeksi kirjoitin, tuli sitten käytyä Kuhmossakin, jossa ylläoleva ihana betonikarhu on kuvattu. Siellä järven rannalla kaksi karhua seisoivat vastakkain, kuvassa tummempi niistä. Kuva toimikoon aasinsiltana Ursulaan, josta kuva alla.

Karhuhan on latinaksi Ursus. Ylläolevasta korusetistä tuli jotenkin miehelleni mieleen karhu. Ihastuin punaisiin korallirondelleihin ja yhdistin niitä erikokoisiin mustiin kivihelmiin ja laavakiviin. Mustat korallitikut antavat laavakivien kanssa korulle sopivasti rosoisuutta. Korusetin tein alunperin itselleni tätini 60-vuotisjuhliin mutta totesin, ettei se sitten sopinutkaan vaatteisiini, joten kaulassani oli sitten hillitympi Belgarion. Siinä on erilaisia mustia ja harmaita helmiä, yhdistettynä metallihelmiin. Se löytyy myös ViHMU-galleriasta, kuten kaikki muutkin tässä mainitut korut. Punainen väri sopii hienosti myös ruskean kanssa. 

Zagreb-rannerenkaassa on yhdistetty ruskeaa laavakiveä, kahvijaspista ja musta-akaattia, joka on nimestään huolimatta aika ruskeansävyistä, noihin ihaniin punaisiin korallirondelleihin. Lisää ruskeaa löytyy Taljankasta, jossa on isot ruskeat  laattahelmet Patikan-palmupuuta, ruskeaa laavakiveä, bayong-helmiä ja ruskeita lasihelmiä. Taljanka-kaulakorun tein sisarelleni, joka pitää kovasti pitkähköistä kaulakoruista, joissa on hapsut. Hän halusi myös lyhyemmän mustan kaulakorun, jolloin tein Pahattaren, jossa on eebenpuuta, hematiittia ja mustia ja hopeanvärisiä lasihelmiä. Olen nykyisin ihastunut erikoisempiin helmiin, kuten eksoottisiin puuhelmiin, enkä tarkoita tavallisia puuhelmiä, jotka on maalattu, vaan eksoottisempia lajeja, kuten eebenpuu, graywood, bayong tai palmupuu. Myös erilaiset siemenet ja luuhelmet kiinnostavat. Niitä on hauska metsästää eri paikoista, kun niitä ei ihan joka paikasta löydykään. Ja helmien erikoinen muoto kiinnostaa, pelkkä pyöreä ei ole niin inspiroiva.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Yötöntä yötä ja Elegiaa

 
Monivuotinen hassutukseni on ollut yöttömän yön auringon kuvaaminen. Yllä tämänvuotinen kuva siitä. Paras paikka kuvaukselle ja auringon ihailulle on ehdottomasti kuvassa näkyvän saaren nokassa oleva kallionkieleke. Saaren takaa avautuu järvenselkä ja joka vuosi juhannusyönä soudan sinne kuvaamaan ja ihailemaan aurinkoa. Yllä oleva kuva on otettu mökkimme rannasta, moneen vuoteen juhannus ei ole ollut näin lämmin ja yöllä tyyntyi täysin, kuten kuvasta näkyy, järvi oli aivan liikkumaton. Vietimme sukujuhannusta, kuten perinteemme on ollut jo monta vuotta. Tänä vuonna siihen antoi oman säväyksensä tätini 60-vuotisjuhlat, joita hän juhli juhannusaattona. 

Koruntekijänä tottakai tein tädilleni koruja lahjaksi. Mietin pitkään mitä tekisin ja Helmiliinalta löysin ihania, juuri tätini näköisiä helmiä. Syntyi Elegia-setti. 

Yllä kuva setistä, kuvassa vain yhdet korvikset mutta tein settiin toisetkin, raidallisesta jaspiksesta,  ViHMU-galleriassa kuva niistäkin. Ihanat isot utuiset simpukankuori möllykät, raidalliset jaspikset, viistehiotut larvikiitit ja eebenpuu-rondellit, niistä syntyi Elegia. Hillittyä, neutraaleja luonnonvärejä, niin tätini näköisiä, että. En kyllä itse tiedä, mitä hän on asiasta mieltä, juhlahumussa en ehtinyt kysyä. Juhannusviikko meni siis loman merkeissä, nyt olen palannut takaisin arkeen ja töihin heinäkuuksi. 

Yritän nyt päivittää ViHMU-galleriaa, julkaisen siellä nyt lukuisia koruja, joita olen tehnyt kesän aikana, kuten Vesna, pitkät ihanat vihreät helmet, joilla osallistuin Helmikaupan korukisaan, huonolla menestyksellä tosin. Sitten on rannekoruja, joita tein vihreän innoittamana ennen lomaa, Heloise ja Virna. Ja Erwyn, kaulakoru, jossa kokeilin uutta tekniikkaa. Kokeilin metallilangan punomista, ihastuin tähän tekniikkaan ja jatkossakin teen punomalla koruja. Lisäksi muutamat korvikset tuli tehtyä nyt loman jälkeen, yhdet tilattiin ja samaan syssyyn tein sitten niitä useammatkin, kun kerran tekemään rupesin. Verkkokauppakin on edelleen vaiheessa, nyt on vähän vapaata, eikä ole korutilauksia, joten tarkoitus on paneutua siihenkin, samoin pitäisi tehdä vähän tavaratilausta, peruskama alkaa olla kohta lopussa, eli vaijerit ja sen sellaiset. Helmiä piisaa, toki niitäkin löytyy aina ihania helmiä lisää. Nyt taidan lähteä terassille nauttimaan helteisestä kesäpäivästä.



sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Hallaperhoset

 
Taas korukilpailun satoa. Hallaperhoset setti, johon kuuluu kaulakoru ja rannekoru. Tämä kilpailu olikin jännä kilpailu, sillä kaikilla osallistujilla oli samanlainen materiaalipaketti, johon sitten sai lisätä yhden jokerituotteen. Lisäksi tekniikka oli vapaa, samoin se, mitä paketista syntyy.  Ja kilpailuaikaakin oli riittävästi, kilpailu alkoi huhtikuun alussa ja päättyi toukokuun loppupuolella. Tilasin materiaalipaketin itselleni, ilmaisiakin oli tarjolla mutta niihin sisältyi osallistumisvelvollisuus, enkä halunnut ottaa turhia paineita itselleni, joten ostin paketin. Ajattelin, että jos ei korua synny, en osallistu. Syntyihän se korusetti lopulta mutta pitkään jouduin pyörittelemään helmiä käsissäni, ennenkuin idea Hallaperhosista tuli mieleeni.

Pakettiin kuuluvat helmet sopivat kyllä toisiinsa värien puolesta mutta jostain syystä en kokenut niitä lainkaan inspiroiviksi. Ainoat inspiroivat olivat titaaniosat, joiden ympärille lopulta kehittelin kaulakorun ja rannekorun. Lisäksi lyijyn väriset pitkät putkihelmet olivat aika kiinnostavat. Kilpailutyö ei ollut helppo tehdä, tein korun ainakin viiteen kertaan uusiksi, ennen kuin olin tyytyväinen. Odotin mielenkiinnolla, mitä muut saavat aikaiseksi paketista. Pettymys oli, että aika vähän oli muita töitä, odotin hiukan enempää ja ilmeisesti muutkin olivat kokeneet vaikeaksi paketin materiaalit, koska aika tavanomaisia korut olivat. Muutama oli tosi hieno koru, joskin jokerituote ei mielestäni saa olla niin hallitseva, että muu materiaali jää varjoon, kuten joissakin oli käynyt. Sinänsä hienoja koruja nekin, eivät vain tähän kilpailuun sopineet, vaikkei säännöissä mainittukaan mitään jokerituotteen hallitsevuudesta. Omasta mielestäni vain jokerituotteen pitäisi korostaa materiaalipakettia, ei varjostaa sitä.

Joka tapauksessa kiinnostava kisa ja hyvin pärjäsin, tulin toiseksi. Jäänpä sitten odottelemaan josko syksyllä tulisi taas uusi kilpailu.