perjantai 17. syyskuuta 2010

Kesähassutuksia



Virna ja valkoherukat
Lomallani innostuin kuvaamaan koruja vähän taiteellisemmin, syntyi kesähassutuksia, sarja upeita kuvia koruista, mitä minulla sattui lomalla mukana olemaan. Harmittelin ainoastaan sitä, ettei koruja ollut enempää, kuvauspuitteet olivat upeat. Tuotekuvina kuvat eivät ole hyviä, koru uppoaa liian hyvin taustaan, eikä sinänsä erotu. Mutta tällä kertaa se ei ollut tarkoituksenikaan. Halusin ottaa upeita kuvia, joissa koru uppoaa taustaansa ja on osa luontoa. Katsokaapa vaikka ylläolevaa Virnaa, joka ei juurikaan erotu upeista valkoherukoista.


Belgarion mustaherukoiden seassa ja rantavedessä
Tai Belgarion-kaulakorua, joka roikkuu mustaherukoiden seassa ja killuu rantavedessä puoliksi veteen uponneena ja aallot lyövät siihen. Aaltojen liike inspiroi kuviin rantavedessä ja upeat herukat houkuttivat ripustamaan korut marjojen viereen. Aaltoja sainkin kuvata, ajoitus on tarkkaa puuhaa, jotta veden liikkeen vangitsee kuvaan, eikä aalto peitä korua kokonaan. Aaltoja olen kuvannut paljon ennenkin, se on ihanaa. Veden liikkeessä on jotain todella vangitsevaa ja rauhoittavaa. Vähän niin kuin tulen katselussa. Korujen ripustelu herukkapensaisiinkin oli aika haastavaa, piti valita sopivan näköinen herukkaterttu, joka oli vielä oikeassa kohdassa, että siihen pystyi korun ripustamaan, ilman, että marjat tippuivat maahan. Lisäksi piti taustan näkyä sopivan värisenä.

Rubiinilumi kukkien keskellä
Rubiinilumi näytti upealta syklaamien keskellä. Sen valkoinen väri korostui entisestään. Tässä kuvassa avustajani roikotti korua kädessään, hankaluus oli korun piteleminen siten, että se roikkui sopivasti kukkien ympärillä muttei liikaa niiden keskellä, jottei se taittanut kukkia.

Zagreb ja höyhen
Pöydän vanhaksi kulunut punainen maalipinta ja maasta löytynyt linnun höyhen sopivat Zagrebin taustaksi. Korussa on upea ruskea ja punainen väri. Löysin maasta linnun höyhenen, johon ihastuin ja halusin ehdottomasti kuvata sen jonkun korun kanssa. Aikani taustaa mietittyäni keksin kuluneen pöydän pinnan.
Zagreb rantahiekassa
Ruskea rantahiekka inspiroi kuvaamaan ruskeaa ja punaista korua. Mukanani olleiden korujen rajoitettu määrä vähän harmitti, olisin mielelläni kuvannut eri korun joka kuvaan, toisaalta korujen värit vähän määrittivät, mikä koru tuli mihinkin kuvaan. Ja kun yhdelle korulle löytyi useampi tausta, niin sitten tuli otettua useampi kuvakin.

Belgarion rantahiekassa
Rantavedestä löytynyt kivi inspiroi ylläolevaan kuvaan. Kiven värit sopivat juuri Belgarioniin.

Ketunhäntä Kainalossa -korvikset ja liljan kukka. 
Tuliakaattien hento punainen väri oli täsmälleen sama kuin liljassa, joten pakkohan ne korvikset oli kukkaan ripustaa. Tämä kuva olikin sitten hankalin ottaa, liljan kukka on aika hento ja korvikset painavat, joten sain niitä ripustella tovin ja kuviakin ottaa useita, ennen kuin sain kuvan onnistumaan. Kukat taipuivat ja korvikset valuivat paikoiltaan koko ajan. Pidin oikein hauskaa näitä kuvia kuvatessani, kuvaukset olivat minulle suuri nautinto. Toivon, että se näkyy kuvissani. Toivottavasti niistä löytyy myös kesän ihanuus, mitä itse näen kuvissani ja minkä koin kuvatessani. Muistutus menneestä kesästä näin syksyn pimeyteen. Jatkossa kuvaan lisää tällaisia kuvia ihan varmasti.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Synttärilahjoja

Lemon Snake
Niin se kesä mennä hurahti ohitse ja on jo selkeästi syksy. Elokuussa oli kahdet synttärit, joihin tein sitten kasan lahjoja. Sisareni ja sisarentyttäreni täyttivät molemmat vuosia, jälkimmäinen pyöreitä, joten hän sai vähän enemmän korulahjoja. Olen jo pitkään ollut innostunut värillisistä metallilangoista ja ketjuista, joten nyt huvittelin niillä sitten sydämeni kyllyydestä. Ylinnä oleva Lemon Snake- kaulaketju on tehty sisarentyttärelleni. Keltainen on hänen lempivärejään ja ihastuin itsekin valtavasti Artistic Wiren sitruunankeltaiseen metallilankaan. Käärmeketjua halusin kokeilla ehdottomasti, siitä korun nimikin tulee. Vaikka olikin ihanan värinen metallilanka, niin yllättävän hankala siihen oli löytää sopivan väriset helmet laajasta valikoimastani. Kokeilin useampia helmiä ja päädyin lopulta pyöreisiin helmiäislasihelmiin. Alkuperäinen ideani oli kokeilla jotain litteää helmeä litteälle käärmeketjulle mutta ei ollut sopivan värisiä. Ehkäpä toteutan sen vielä eri värisestä langasta.
Hestia
Sisareni lempivärejä ovat ruskea ja violetti, joten hänelle halusin kokeilla Artistic Wiren lankaa, jonka värinä on Gun Metal. Se on ruskehtavan harmahtava, jännän metallin värinen lanka, jonka väristä pidän itsekin kovasti. Langan väriin sopi loistavasti isot ametisti möllykät, joissa oli juuri samaa ruskehtavaa väriä violetin lisäksi. Möllykät ovat isoja ja kulmikkaita, joten ketjun oli oltava näyttävä. Pyöreän muotoinen ketju korostaa helmien kulmikasta muotoa, niinpä päädyin tekemään kaksinkertaista köysiketjua. Se on helppo tehdä ja on näyttävää. Kaulakorun ulkonäöstä tuli jotenkin antiikin Kreikka mieleeni, niinpä hain nimeä sieltä ja löysin Hestian.  Hestia oli kreikkalaisessa mytologiassa kotilieden, perhe-elämän ja valtiollisen elämän suojelija ja oli yksi 12 olympolaisesta jumalasta, kunnes luovutti paikkansa Dionysokselle.
Dragonflight -kaulakoru
Bongasin erään nettikaupan valikoimista ylläolevan ihanan sudenkorento-riipuksen ja tilasin oitis sellaisen keltaisena. Se sopi kuin nakutettuna sisarentyttärelleni. Riipukseen sopivaa ketjua mietin pitkään ja lopulta idea tuli vähän kuin riipuksesta itsestään. Sudenkorento on englanniksi dragonfly ja siitä juontui ajatus Dragon Tail -ketjusta. Ketjun värit tulevat suoraan riipuksen väreistä, hentoa vihertävän keltaista ja rippunen hopean välkettä. Alkuperäisessä Dragon Tail -ketjussa käytettiin yksinkertaisia pieniä renkaita mutta mielestäni siitä tuli liian löysä ketju, ehkä ohjeen AR oli väärä tai jotain, joka tapauksessa ratkaisin ongelman käyttämällä kaksinkertaisia pieniä renkaita ja vieläpä ristikkäin näön vuoksi. Ja niin syntyi Dragonflight.
Dragonflight -rannekoru
Kaulakoruun käyttämiäni isoja vihertävän keltaisia renkaita jäi reilusti, joten tein niistä sitten samaa sarjaa rannekorun. Hopeanvärisiä pieniä renkaita ei riittänyt koko rannekoruun, joten käytin niitä lukon vieressä yhdistämään hopeanväristä lukkoa muutoin keltaiseen koruun. Hopeanväristen renkaiden puutteessa käytin korussa sitruunankeltaisia renkaita, joita minulla sattui olemaan mukana. Korut kun on tehty kaikki mökillä kesälomalla, joten ei ollut mahdollisuutta sahata lisää renkaita. Rannekorun lukoksi tuli tietenkin sudenkorentoaiheinen salpalukko. Keltainen väri antaa korulle heti ihan erilaisen yleisilmeen kuin kaulakorun hopeanhohteinen hento keltaisuus. Mutta molemmat korut ovat ihan hienon värisiä.
Pink Alexandra -rannekoru
Näiden synttärilahjojen kantavana teemana on ollut väri. Aika pitkälti olen rakentanut korut värin mukaan. Ja nimenomaan lahjansaajien lempivärien mukaan. Sisareni pitää ruskeasta ja violetista ja sisarentyttäreni keltaisesta ja pinkistä. Minulla oli ohuita Artistic Wire -lankoja juuri sopivissa väreissä mutta lankojen ohuus aiheutti minulle päänvaivaa ketjumallia miettiessä. Minä kun tykkään yleensä vähintään 1 mm, eli 18 gaugen langoista. Mutta nyt oli vain 0,6 mm lankaa. Olin juuri kyllä löytänyt Brittilästä paikan, josta Artistic Wire -lankaa löytyy useita vahvuuksia mutta tilaus ei ollut vielä ehtinyt tulla. Suomesta kun olen löytänyt vain 0,6 mm tai 0,8 mm Artistic Wire -lankaa ja värejäkin on aika rajoitetusti saatavilla. Ei taida tuo ketjun teko olla kovin suosittua täällä Suomessa.

Asiaa pohdittuani päädyin kokeilemaan yksinkertaista 4-1 spiraaliketjua. Se on helppotekoista, vie vähän lankaa, eli tulee muutamasta renkaasta jo pitkä pätkä, vaikkakin oli ohutta lankaa ja renkaan koko sen mukainen. Spiraalimuoto tekee ketjusta silti aika näyttävän. Sahasin renkaita minkä ehdin ennen lomalle lähtöäni ja päätin sitten katsoa ketjua tehdessä, tuleeko koru ranteeseen vai kaulaan. Helmet oli toki katsottu valmiiksi jo värin mukaan mutta tarkkaa kappalemäärää en vielä tiennyt, joten otin niitäkin mukaan sitten reilummin. Näin syntyi Alexandra -sarja. Nimi Alexandra tuo mieleeni taas jotain antiikin kreikkalaista, rakastan historiaa ja kaikkea vanhaa. Monet koruni ovat saaneet nimensä jostain mytologiasta tai muuten historian hämäristä, antiikin Kreikka vain yhtenä esimerkkinä siitä. Ja spiraali jotenkin vie ajatukseni sinne historian hämäriin. Pink Alexandra ja Golden Alexandra sisarentyttärelle ja sisarelleni Violet Alexandra sekä vielä Violetgun Alexandra -ranneketju, jossa on yhdistetty kahta väriä ja eri vahvuutta. Siitä kuva ViHMU-galleriassa.
Violet Alexandra ja Golden Alexandra -kaulakorut
Näitä ketjuja tehdessä sitä sitten kuluikin ensimmäinen lomaviikko rattoisasti mökillä. Aina välillä sitä nosti katseensa ja jäi tuijottamaan järven sinistä selkää. Täytyy sanoa, että kyllä nautin siitä mökkiviikosta. Missään muualla en pysty yhdistämään kahta intohimoani niin hienosti, korun tekoa ja mökkeilyä.