perjantai 17. syyskuuta 2010

Kesähassutuksia



Virna ja valkoherukat
Lomallani innostuin kuvaamaan koruja vähän taiteellisemmin, syntyi kesähassutuksia, sarja upeita kuvia koruista, mitä minulla sattui lomalla mukana olemaan. Harmittelin ainoastaan sitä, ettei koruja ollut enempää, kuvauspuitteet olivat upeat. Tuotekuvina kuvat eivät ole hyviä, koru uppoaa liian hyvin taustaan, eikä sinänsä erotu. Mutta tällä kertaa se ei ollut tarkoituksenikaan. Halusin ottaa upeita kuvia, joissa koru uppoaa taustaansa ja on osa luontoa. Katsokaapa vaikka ylläolevaa Virnaa, joka ei juurikaan erotu upeista valkoherukoista.


Belgarion mustaherukoiden seassa ja rantavedessä
Tai Belgarion-kaulakorua, joka roikkuu mustaherukoiden seassa ja killuu rantavedessä puoliksi veteen uponneena ja aallot lyövät siihen. Aaltojen liike inspiroi kuviin rantavedessä ja upeat herukat houkuttivat ripustamaan korut marjojen viereen. Aaltoja sainkin kuvata, ajoitus on tarkkaa puuhaa, jotta veden liikkeen vangitsee kuvaan, eikä aalto peitä korua kokonaan. Aaltoja olen kuvannut paljon ennenkin, se on ihanaa. Veden liikkeessä on jotain todella vangitsevaa ja rauhoittavaa. Vähän niin kuin tulen katselussa. Korujen ripustelu herukkapensaisiinkin oli aika haastavaa, piti valita sopivan näköinen herukkaterttu, joka oli vielä oikeassa kohdassa, että siihen pystyi korun ripustamaan, ilman, että marjat tippuivat maahan. Lisäksi piti taustan näkyä sopivan värisenä.

Rubiinilumi kukkien keskellä
Rubiinilumi näytti upealta syklaamien keskellä. Sen valkoinen väri korostui entisestään. Tässä kuvassa avustajani roikotti korua kädessään, hankaluus oli korun piteleminen siten, että se roikkui sopivasti kukkien ympärillä muttei liikaa niiden keskellä, jottei se taittanut kukkia.

Zagreb ja höyhen
Pöydän vanhaksi kulunut punainen maalipinta ja maasta löytynyt linnun höyhen sopivat Zagrebin taustaksi. Korussa on upea ruskea ja punainen väri. Löysin maasta linnun höyhenen, johon ihastuin ja halusin ehdottomasti kuvata sen jonkun korun kanssa. Aikani taustaa mietittyäni keksin kuluneen pöydän pinnan.
Zagreb rantahiekassa
Ruskea rantahiekka inspiroi kuvaamaan ruskeaa ja punaista korua. Mukanani olleiden korujen rajoitettu määrä vähän harmitti, olisin mielelläni kuvannut eri korun joka kuvaan, toisaalta korujen värit vähän määrittivät, mikä koru tuli mihinkin kuvaan. Ja kun yhdelle korulle löytyi useampi tausta, niin sitten tuli otettua useampi kuvakin.

Belgarion rantahiekassa
Rantavedestä löytynyt kivi inspiroi ylläolevaan kuvaan. Kiven värit sopivat juuri Belgarioniin.

Ketunhäntä Kainalossa -korvikset ja liljan kukka. 
Tuliakaattien hento punainen väri oli täsmälleen sama kuin liljassa, joten pakkohan ne korvikset oli kukkaan ripustaa. Tämä kuva olikin sitten hankalin ottaa, liljan kukka on aika hento ja korvikset painavat, joten sain niitä ripustella tovin ja kuviakin ottaa useita, ennen kuin sain kuvan onnistumaan. Kukat taipuivat ja korvikset valuivat paikoiltaan koko ajan. Pidin oikein hauskaa näitä kuvia kuvatessani, kuvaukset olivat minulle suuri nautinto. Toivon, että se näkyy kuvissani. Toivottavasti niistä löytyy myös kesän ihanuus, mitä itse näen kuvissani ja minkä koin kuvatessani. Muistutus menneestä kesästä näin syksyn pimeyteen. Jatkossa kuvaan lisää tällaisia kuvia ihan varmasti.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Synttärilahjoja

Lemon Snake
Niin se kesä mennä hurahti ohitse ja on jo selkeästi syksy. Elokuussa oli kahdet synttärit, joihin tein sitten kasan lahjoja. Sisareni ja sisarentyttäreni täyttivät molemmat vuosia, jälkimmäinen pyöreitä, joten hän sai vähän enemmän korulahjoja. Olen jo pitkään ollut innostunut värillisistä metallilangoista ja ketjuista, joten nyt huvittelin niillä sitten sydämeni kyllyydestä. Ylinnä oleva Lemon Snake- kaulaketju on tehty sisarentyttärelleni. Keltainen on hänen lempivärejään ja ihastuin itsekin valtavasti Artistic Wiren sitruunankeltaiseen metallilankaan. Käärmeketjua halusin kokeilla ehdottomasti, siitä korun nimikin tulee. Vaikka olikin ihanan värinen metallilanka, niin yllättävän hankala siihen oli löytää sopivan väriset helmet laajasta valikoimastani. Kokeilin useampia helmiä ja päädyin lopulta pyöreisiin helmiäislasihelmiin. Alkuperäinen ideani oli kokeilla jotain litteää helmeä litteälle käärmeketjulle mutta ei ollut sopivan värisiä. Ehkäpä toteutan sen vielä eri värisestä langasta.
Hestia
Sisareni lempivärejä ovat ruskea ja violetti, joten hänelle halusin kokeilla Artistic Wiren lankaa, jonka värinä on Gun Metal. Se on ruskehtavan harmahtava, jännän metallin värinen lanka, jonka väristä pidän itsekin kovasti. Langan väriin sopi loistavasti isot ametisti möllykät, joissa oli juuri samaa ruskehtavaa väriä violetin lisäksi. Möllykät ovat isoja ja kulmikkaita, joten ketjun oli oltava näyttävä. Pyöreän muotoinen ketju korostaa helmien kulmikasta muotoa, niinpä päädyin tekemään kaksinkertaista köysiketjua. Se on helppo tehdä ja on näyttävää. Kaulakorun ulkonäöstä tuli jotenkin antiikin Kreikka mieleeni, niinpä hain nimeä sieltä ja löysin Hestian.  Hestia oli kreikkalaisessa mytologiassa kotilieden, perhe-elämän ja valtiollisen elämän suojelija ja oli yksi 12 olympolaisesta jumalasta, kunnes luovutti paikkansa Dionysokselle.
Dragonflight -kaulakoru
Bongasin erään nettikaupan valikoimista ylläolevan ihanan sudenkorento-riipuksen ja tilasin oitis sellaisen keltaisena. Se sopi kuin nakutettuna sisarentyttärelleni. Riipukseen sopivaa ketjua mietin pitkään ja lopulta idea tuli vähän kuin riipuksesta itsestään. Sudenkorento on englanniksi dragonfly ja siitä juontui ajatus Dragon Tail -ketjusta. Ketjun värit tulevat suoraan riipuksen väreistä, hentoa vihertävän keltaista ja rippunen hopean välkettä. Alkuperäisessä Dragon Tail -ketjussa käytettiin yksinkertaisia pieniä renkaita mutta mielestäni siitä tuli liian löysä ketju, ehkä ohjeen AR oli väärä tai jotain, joka tapauksessa ratkaisin ongelman käyttämällä kaksinkertaisia pieniä renkaita ja vieläpä ristikkäin näön vuoksi. Ja niin syntyi Dragonflight.
Dragonflight -rannekoru
Kaulakoruun käyttämiäni isoja vihertävän keltaisia renkaita jäi reilusti, joten tein niistä sitten samaa sarjaa rannekorun. Hopeanvärisiä pieniä renkaita ei riittänyt koko rannekoruun, joten käytin niitä lukon vieressä yhdistämään hopeanväristä lukkoa muutoin keltaiseen koruun. Hopeanväristen renkaiden puutteessa käytin korussa sitruunankeltaisia renkaita, joita minulla sattui olemaan mukana. Korut kun on tehty kaikki mökillä kesälomalla, joten ei ollut mahdollisuutta sahata lisää renkaita. Rannekorun lukoksi tuli tietenkin sudenkorentoaiheinen salpalukko. Keltainen väri antaa korulle heti ihan erilaisen yleisilmeen kuin kaulakorun hopeanhohteinen hento keltaisuus. Mutta molemmat korut ovat ihan hienon värisiä.
Pink Alexandra -rannekoru
Näiden synttärilahjojen kantavana teemana on ollut väri. Aika pitkälti olen rakentanut korut värin mukaan. Ja nimenomaan lahjansaajien lempivärien mukaan. Sisareni pitää ruskeasta ja violetista ja sisarentyttäreni keltaisesta ja pinkistä. Minulla oli ohuita Artistic Wire -lankoja juuri sopivissa väreissä mutta lankojen ohuus aiheutti minulle päänvaivaa ketjumallia miettiessä. Minä kun tykkään yleensä vähintään 1 mm, eli 18 gaugen langoista. Mutta nyt oli vain 0,6 mm lankaa. Olin juuri kyllä löytänyt Brittilästä paikan, josta Artistic Wire -lankaa löytyy useita vahvuuksia mutta tilaus ei ollut vielä ehtinyt tulla. Suomesta kun olen löytänyt vain 0,6 mm tai 0,8 mm Artistic Wire -lankaa ja värejäkin on aika rajoitetusti saatavilla. Ei taida tuo ketjun teko olla kovin suosittua täällä Suomessa.

Asiaa pohdittuani päädyin kokeilemaan yksinkertaista 4-1 spiraaliketjua. Se on helppotekoista, vie vähän lankaa, eli tulee muutamasta renkaasta jo pitkä pätkä, vaikkakin oli ohutta lankaa ja renkaan koko sen mukainen. Spiraalimuoto tekee ketjusta silti aika näyttävän. Sahasin renkaita minkä ehdin ennen lomalle lähtöäni ja päätin sitten katsoa ketjua tehdessä, tuleeko koru ranteeseen vai kaulaan. Helmet oli toki katsottu valmiiksi jo värin mukaan mutta tarkkaa kappalemäärää en vielä tiennyt, joten otin niitäkin mukaan sitten reilummin. Näin syntyi Alexandra -sarja. Nimi Alexandra tuo mieleeni taas jotain antiikin kreikkalaista, rakastan historiaa ja kaikkea vanhaa. Monet koruni ovat saaneet nimensä jostain mytologiasta tai muuten historian hämäristä, antiikin Kreikka vain yhtenä esimerkkinä siitä. Ja spiraali jotenkin vie ajatukseni sinne historian hämäriin. Pink Alexandra ja Golden Alexandra sisarentyttärelle ja sisarelleni Violet Alexandra sekä vielä Violetgun Alexandra -ranneketju, jossa on yhdistetty kahta väriä ja eri vahvuutta. Siitä kuva ViHMU-galleriassa.
Violet Alexandra ja Golden Alexandra -kaulakorut
Näitä ketjuja tehdessä sitä sitten kuluikin ensimmäinen lomaviikko rattoisasti mökillä. Aina välillä sitä nosti katseensa ja jäi tuijottamaan järven sinistä selkää. Täytyy sanoa, että kyllä nautin siitä mökkiviikosta. Missään muualla en pysty yhdistämään kahta intohimoani niin hienosti, korun tekoa ja mökkeilyä.

tiistai 31. elokuuta 2010

Elena ja Punaisten helmien tuunaus


Elena. Morsiamen 2-rivinen helminauha

Korvikset Elenaan

Ylläolevat korut tein morsiamelle käyttäen anoppini pelastamaa kaksirivistä helminauhaa. Helminauha oli mennyt katki mutta kaikki helmet olivat vielä tallella. Helmien väri oli juuri täydellinen morsiamen hääpukuun. Helmet olivat vanhat mutta todella laadukkaat ja hyväkuntoiset. Kaulakorussa pysyttäydyin alkuperäisessä kaksirivisessä mallissa, alkuperäinen lukko piti vaihtaa, kun se oli vääntynyt. Keskellä oli vielä isompia helmiä, jotka jätin pois liian massiivisina. Lisäsin helmien väliin pienet hennonvihreät siemenhelmet. Näin helmet tulevat paremmin esiin ja sain koruun hennon vihreän säväyksen, mitä oli myös morsiuspuvussa. Ylijääneistä helmistä sain vielä tehtyä kaulakorun tyyliin sopivat korvikset. Tällä korusetillä osallistuin myös Idänhelmen kesäiseen korukisaan sijoittuen hienosti kolmanneksi.

 

Tuunatut punaiset helmet

Kultasepän alesta ostetut punaiset helmet olivat liian lyhyet ja huonosti tehdyt mutta niiden väri oli täsmälleen oikea, mikä olikin pääasiallisin syy niiden ostamiseen. Hintakaan ei alessa ollut hassumpi. Lisäsin niihin kullanvärisiä helmiä, vaihdoin kullanvärisen lukon ja ylimääräisistä helmistä tein vielä korvikset. Vain yksi helmi oli käyttökelvoton. Jos alkuperäinen helminauha olisi ollut vähän pidempi, olisin voinut tehdä vielä rannekorunkin. Välihelmien lisääminen vaikuttaa korun mittaan yllättävän paljon, vaikkei heti kuvittelisikaan tuollaisen pienen siemenhelmen paljon vaikuttavan mutta kun niitä laittaa joka helmen väliin, siitä kertyy mittaa korulle. Silloin jää kivasti helmiä yli ja voi tehdä sitten vaikka korvikset tai rannekorun samaa sarjaa.





keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Renessanssin henkeä


Vihdoinkin sain tehtyä ne makeanvedenhelmikorut. Jatkossa täytyy käyttää hieman ohuempaa vaijeria, sen verran kova homma oli helmien reikien suurentaminen. Mutta ihanaisia näistä tuli, lämpöistä kesäaurinkoa, viileää kesätuulta ja kaikki hyvin renessanssin henkisiä, joten sen mukaan nimetkin. Kaulakoru on Boccaccio, valkeiden helmiäishelmien välissä eri värisiä makeanvedenhelmiä, kullanväriä välissä ja lukossa. Botticelli on myös lämpimän auringon sävyinen rannekoru, kullanväriä ja makeanveden helmiä. Petrarca on  rannekoru, jossa on vilvoittavaa kesätuulta. Makeanvedenhelmiä viileissä sävyissä maustettuna hopeanvärillä. Kullan tai hopean väri on hyvä korostusväri. Se muuttaa samanvärisetkin helmet joko lämpimiksi tai viileiksi. Mieleni oli jo pitkään tehnyt kokeilla koruja pelkästään makeanvedenhelmistä, kun niitä oli vähän kertynyt. Ja olen tyytyväinen näihin ihaniin kesäkoruihin. Renessanssin hengestä huolimatta ne ovat keveitä ja herkkiä, kuten makeanvedenhelmen kuuluukin olla.

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Pullopostia Niiskuneidille


Heitin tässä taannoin pullopostia Itellan mereen. Löysin postissa käydessäni kivan pullon, joka oli tarkoitettu pullopostiksi. Idea oli mielestäni ihana, joten ostin sen ja lähetin sen siskontytölle kera ylläolevan nilkkakorun. Koru on kuvassa aika vihertävä, oikeasti se on raikkaan keltainen. Siskontyttö pitää keltaisesta ja nilkkakoruista. Tein korusta keveän kesäisen Niiskuneidin nilkkakorun ja siskontyttö piti korusta kovasti. Hänellä on elokuussa tulossa oikein kunnon merkkipäivä, kaksi vuosikymmentä täyteen, eikä hän varmaan mitenkään arvaa, mitä saa lahjaksi....

torstai 8. heinäkuuta 2010

Amber ja Angelika

Pengoin tänään helmilaatikoita makeanvedenhelmiä etsien. Ajattelin tehdä kivan kesäkorun makeanvedenhelmistä. Kuinka ollakaan, syntyikin kaksi kaulakorua, ylinnä Amber ja alla pitempi Angelika. Löysin ihania akaattilaattoja, joista aloitin molempien korujen suunnittelun, niiden ympärille koru sitten pikku hiljaa rakentui vähän kuin itsestään. Amberissa on pink akaattia, hennon vaaleanpunaista, jossa hentoja tummanpunaruskeita raitoja. Niiden kanssa yhteen sopivat mainiosti tummanpunaruskeat sard akaatit ja meripihkan väriset sarvihelmet. Hennon roosan väriset makeanvedenhelmet täydensivät komeuden. Angelikassa on ihanat isot punaraitaiset akaattilaatat. Lodoliittikvartsissa oli samaa hienoa punaista sävyä, kuin akaattien raidoissa, burisiemenet ja antiikkivalkoiset luuhelmet antoivat korulle kesäistä vaaleaa keveyttä. Pari tuliakaattia korosti punaista väriä, ettei korusta tullut liian vaalea. Pienet luonnonvalkeat akryylihelmet välihelminä olivat se hohtava piste ii:n päällä, joka teki Angelikasta kesäisen kaulakorun. Ja tekeille jäivät ne makeanvedenhelmikorut, mitä alunperin aioin tehdä. Niistä kun pitää porata reikiä isommiksi reunimmaisista, joihin tulee kaksinkertainen vaijeri. Makeanvedenhelmissä on niin pienet reiät, ettei mahdu kaksinkertainen vaijeri läpi. Loppui aika kesken...

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Ursula

Taannoisella juhannuslomalla, josta jo viimeksi kirjoitin, tuli sitten käytyä Kuhmossakin, jossa ylläoleva ihana betonikarhu on kuvattu. Siellä järven rannalla kaksi karhua seisoivat vastakkain, kuvassa tummempi niistä. Kuva toimikoon aasinsiltana Ursulaan, josta kuva alla.

Karhuhan on latinaksi Ursus. Ylläolevasta korusetistä tuli jotenkin miehelleni mieleen karhu. Ihastuin punaisiin korallirondelleihin ja yhdistin niitä erikokoisiin mustiin kivihelmiin ja laavakiviin. Mustat korallitikut antavat laavakivien kanssa korulle sopivasti rosoisuutta. Korusetin tein alunperin itselleni tätini 60-vuotisjuhliin mutta totesin, ettei se sitten sopinutkaan vaatteisiini, joten kaulassani oli sitten hillitympi Belgarion. Siinä on erilaisia mustia ja harmaita helmiä, yhdistettynä metallihelmiin. Se löytyy myös ViHMU-galleriasta, kuten kaikki muutkin tässä mainitut korut. Punainen väri sopii hienosti myös ruskean kanssa. 

Zagreb-rannerenkaassa on yhdistetty ruskeaa laavakiveä, kahvijaspista ja musta-akaattia, joka on nimestään huolimatta aika ruskeansävyistä, noihin ihaniin punaisiin korallirondelleihin. Lisää ruskeaa löytyy Taljankasta, jossa on isot ruskeat  laattahelmet Patikan-palmupuuta, ruskeaa laavakiveä, bayong-helmiä ja ruskeita lasihelmiä. Taljanka-kaulakorun tein sisarelleni, joka pitää kovasti pitkähköistä kaulakoruista, joissa on hapsut. Hän halusi myös lyhyemmän mustan kaulakorun, jolloin tein Pahattaren, jossa on eebenpuuta, hematiittia ja mustia ja hopeanvärisiä lasihelmiä. Olen nykyisin ihastunut erikoisempiin helmiin, kuten eksoottisiin puuhelmiin, enkä tarkoita tavallisia puuhelmiä, jotka on maalattu, vaan eksoottisempia lajeja, kuten eebenpuu, graywood, bayong tai palmupuu. Myös erilaiset siemenet ja luuhelmet kiinnostavat. Niitä on hauska metsästää eri paikoista, kun niitä ei ihan joka paikasta löydykään. Ja helmien erikoinen muoto kiinnostaa, pelkkä pyöreä ei ole niin inspiroiva.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Yötöntä yötä ja Elegiaa

 
Monivuotinen hassutukseni on ollut yöttömän yön auringon kuvaaminen. Yllä tämänvuotinen kuva siitä. Paras paikka kuvaukselle ja auringon ihailulle on ehdottomasti kuvassa näkyvän saaren nokassa oleva kallionkieleke. Saaren takaa avautuu järvenselkä ja joka vuosi juhannusyönä soudan sinne kuvaamaan ja ihailemaan aurinkoa. Yllä oleva kuva on otettu mökkimme rannasta, moneen vuoteen juhannus ei ole ollut näin lämmin ja yöllä tyyntyi täysin, kuten kuvasta näkyy, järvi oli aivan liikkumaton. Vietimme sukujuhannusta, kuten perinteemme on ollut jo monta vuotta. Tänä vuonna siihen antoi oman säväyksensä tätini 60-vuotisjuhlat, joita hän juhli juhannusaattona. 

Koruntekijänä tottakai tein tädilleni koruja lahjaksi. Mietin pitkään mitä tekisin ja Helmiliinalta löysin ihania, juuri tätini näköisiä helmiä. Syntyi Elegia-setti. 

Yllä kuva setistä, kuvassa vain yhdet korvikset mutta tein settiin toisetkin, raidallisesta jaspiksesta,  ViHMU-galleriassa kuva niistäkin. Ihanat isot utuiset simpukankuori möllykät, raidalliset jaspikset, viistehiotut larvikiitit ja eebenpuu-rondellit, niistä syntyi Elegia. Hillittyä, neutraaleja luonnonvärejä, niin tätini näköisiä, että. En kyllä itse tiedä, mitä hän on asiasta mieltä, juhlahumussa en ehtinyt kysyä. Juhannusviikko meni siis loman merkeissä, nyt olen palannut takaisin arkeen ja töihin heinäkuuksi. 

Yritän nyt päivittää ViHMU-galleriaa, julkaisen siellä nyt lukuisia koruja, joita olen tehnyt kesän aikana, kuten Vesna, pitkät ihanat vihreät helmet, joilla osallistuin Helmikaupan korukisaan, huonolla menestyksellä tosin. Sitten on rannekoruja, joita tein vihreän innoittamana ennen lomaa, Heloise ja Virna. Ja Erwyn, kaulakoru, jossa kokeilin uutta tekniikkaa. Kokeilin metallilangan punomista, ihastuin tähän tekniikkaan ja jatkossakin teen punomalla koruja. Lisäksi muutamat korvikset tuli tehtyä nyt loman jälkeen, yhdet tilattiin ja samaan syssyyn tein sitten niitä useammatkin, kun kerran tekemään rupesin. Verkkokauppakin on edelleen vaiheessa, nyt on vähän vapaata, eikä ole korutilauksia, joten tarkoitus on paneutua siihenkin, samoin pitäisi tehdä vähän tavaratilausta, peruskama alkaa olla kohta lopussa, eli vaijerit ja sen sellaiset. Helmiä piisaa, toki niitäkin löytyy aina ihania helmiä lisää. Nyt taidan lähteä terassille nauttimaan helteisestä kesäpäivästä.



sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Hallaperhoset

 
Taas korukilpailun satoa. Hallaperhoset setti, johon kuuluu kaulakoru ja rannekoru. Tämä kilpailu olikin jännä kilpailu, sillä kaikilla osallistujilla oli samanlainen materiaalipaketti, johon sitten sai lisätä yhden jokerituotteen. Lisäksi tekniikka oli vapaa, samoin se, mitä paketista syntyy.  Ja kilpailuaikaakin oli riittävästi, kilpailu alkoi huhtikuun alussa ja päättyi toukokuun loppupuolella. Tilasin materiaalipaketin itselleni, ilmaisiakin oli tarjolla mutta niihin sisältyi osallistumisvelvollisuus, enkä halunnut ottaa turhia paineita itselleni, joten ostin paketin. Ajattelin, että jos ei korua synny, en osallistu. Syntyihän se korusetti lopulta mutta pitkään jouduin pyörittelemään helmiä käsissäni, ennenkuin idea Hallaperhosista tuli mieleeni.

Pakettiin kuuluvat helmet sopivat kyllä toisiinsa värien puolesta mutta jostain syystä en kokenut niitä lainkaan inspiroiviksi. Ainoat inspiroivat olivat titaaniosat, joiden ympärille lopulta kehittelin kaulakorun ja rannekorun. Lisäksi lyijyn väriset pitkät putkihelmet olivat aika kiinnostavat. Kilpailutyö ei ollut helppo tehdä, tein korun ainakin viiteen kertaan uusiksi, ennen kuin olin tyytyväinen. Odotin mielenkiinnolla, mitä muut saavat aikaiseksi paketista. Pettymys oli, että aika vähän oli muita töitä, odotin hiukan enempää ja ilmeisesti muutkin olivat kokeneet vaikeaksi paketin materiaalit, koska aika tavanomaisia korut olivat. Muutama oli tosi hieno koru, joskin jokerituote ei mielestäni saa olla niin hallitseva, että muu materiaali jää varjoon, kuten joissakin oli käynyt. Sinänsä hienoja koruja nekin, eivät vain tähän kilpailuun sopineet, vaikkei säännöissä mainittukaan mitään jokerituotteen hallitsevuudesta. Omasta mielestäni vain jokerituotteen pitäisi korostaa materiaalipakettia, ei varjostaa sitä.

Joka tapauksessa kiinnostava kisa ja hyvin pärjäsin, tulin toiseksi. Jäänpä sitten odottelemaan josko syksyllä tulisi taas uusi kilpailu.

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Karneoli Kate ja Duchess Kate

Karneoli Kate

Taas on aika vierähtänyt ja todella pitkä aika edellisestä tekstistäni. Koruja olen silti tehnyt koko ajan, en vain ole ehtinyt niitäkään kaikkia tänne laittaa. Tässä viimeisimpiä tekemiäni nykkelihelmiä, ihanan punaista karneolia ja punaista akaattia. Kirkkaat lasihelmet viimeistelevät tyylikkään kokonaisuuden.


Duchess Kate


Hienostunut Duchess Kate tuli syntymäpäivälahjaksi vanhemmalle rouvalle. Vuorikristallia AB-käsittelyllä ja punaiset ja harmaat lasihelmet. Välihelminä jännät siemenhelmet, joissa on musta sisus, päältä ne ovat kirkkaat AB-käsitellyt helmet. Musta sisus antaa jännän harmahtavan vivahteen ja näyttää tosi hienolta ja hienostuneelta. Siitä nimikin, Duchess eli herttuatar.

maanantai 31. toukokuuta 2010

Lady Kate ja Phrygia

 
Lady Kate, nykkelihelmet
Lady Kate -nykkelihelmet tein tilauksesta. Tilaaja halusi alunperin mustat nykkelihelmet ja yritin tehdä niistä vähemmän synkät, joten tuloksena olikin hienostuneen mustat helmet. Vähän kimallusta ja kirkasta lasihelmeä. Musta laavakivi antaa oman säväyksensä kirkkaiden lasihelmien ympärillä. Siemenhelmien aavistuksen ruskehtavan mustaa sävyä korostavat oivasti raidalliset musta akaatti -helmet, jotka nimestään huolimatta ovat kaikkea muuta kuin mustia helmiä. Lopputuloksena ihastuttavat ladymaiset helmet, mistä nimi Lady Kate. 


Phrygia oli myös tilaustyönä tehty, tosin sain aika vapaat kädet. Haluttiin vain lyhyehkö, yksinkertainen kaulakoru, jossa olisi riipus. Tilaaja pohti riipuksen väriä, musta, punainen vai vihreä, mistä sain idean irtoriipuksiin. Korusta tuli lopulta varsin monikäyttöinen, riipuksia voi vaihtaa mielensä mukaan, korua voi pitää myös ilman riipusta. Alla kuva korusta kaikilla riipuksilla varustettuna. Ketju on puolimuinaisketjua pienillä renkailla, tavallinen 1+1 -ketju olisi ollut mielestäni liian tylsä ja minähän en tylsiä koruja tee. Riipuksissa oli väkertämistä, jokaisessa riipuksessa on parisen kymmentä pikku helmeä mutta lopputulos on runsas ja rypälemäinen. Riipusten pohjana kokeilin Shaggy Loops -ketjua, jota halusin kokeilla. Saamani palautteen perusteella molemmat tilaajat olivat koruihinsa tyytyväisiä. Tämä kuukausi onkin sitten muutoin mennyt tilaustöitä ja korukilpailu koruja tehdessä. Niistä sitten enemmän myöhemmin.


 Phrygia

torstai 6. toukokuuta 2010

Puolukka Kate ja muita nykkelihelmiä


Sain tässä taannoin tilauksen punaisista nykkelihelmistä, jotka eivät saaneet olla liian punaiset. Haastava tehtävä mutta ihanat niistä tulivat. Lähetin kuvan helmistä etukäteen tilaajalle, että ovatko helmet riittävän punaiset mutta ei liikaa. Ja tilaajalta tuli ihastunut viesti, että kyllä, juuri tällaisia helmiä hän oli tarkoittanut. Kerrankin osui nappiin, vaikka punaisen sävy oli vähän haastava, minulla kun olisi ollut vähän eri sävyisiä punaisia helmiä paljon mutta juuri sen sävyisistä helmistä ei tilaaja pitänyt. Punaiset akaatit olivat kuitenkin juuri sopivan puolukanpunaiset ja kaveriksi löytyi saman sävyisiä lasihelmiä. Sitten vähän kirkasta ja helmiäisen valkeaa kuulautta antamaan, niin hyvät nykkelihelmet tuli. Muitakin nykkelihelmiä on tullut tehtyä ja lisää tilauksia tulee koko ajan. Nyt ne on päivitetty ViHMU-galleriaan, sieltä voi katsoa ja ihastella.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Tuunausta ja tilaustöitä

Sammalakaattihelmet ennen tuunausta.

Tulipa tuunattua. Ihanaiset sammalakaatit, jotka joku oli jostain käsittämättömästä syystä yrittänyt kuristaa paksuun vihreään puuvillalankaan. Ei ihme, etteivät helmet oikein laskeutuneet, vaan pönköttivät miten sattuu. Helmien omistaja ei ollut oikein tyytyväinen niihin, enkä ihmettele lainkaan. Eihän sellaisia voi pitää kaulassa. Sen lisäksi hänellä oli kasa irtohelmiä, joista hän olisi halunnut korvikset. Niinpä tuumasin ja tuunasin. Mielestäni pelkästään yhdestä ja samasta helmestä koostunut koru on aina vähän tylsä mutta helmien omistaja piti korun tummanvihreästä sävystä, joten lisäsin pienen soikean tummanvihreän helmiäislasihelmen joka neljännen sammalakaatin jälkeen tuomaan vähän eloa koruun. Sen lisäksi laitoin helmien väliin pienet kullankeltaiset siemenhelmet irrottamaan helmet toisistaan ja korostamaan niiden ihanaa tummanvihreää sävyä. Osa helmistä oli viallisia, joten karsin ne pois, koska helmiä oli runsaasti. Korviksiin laitoin vain yhdet helmet ja kullanvärisen koukun. Helmiä oli niin paljon, että niistä tuli korvikset, pitkä kaulakoru, siihen sopiva rannekoru ja silti jäi viallisia helmiä yli. Tai ei varsinaisesti viallisia, muutamia oli vähän väriviallisia ja jokunen lohkeillut helmi, joita voi vielä ihan hyvin käyttää johonkin muuhun. Helmet olivat käsinhiotut, joten ne eivät olleet ihan tasapyöreitä. Koruista tuli mielestäni ihanat, olin vallan lumoutunut vihreistä sammalakaateista ja näin ne heräsivät henkiin uudella lailla.
Sammalakaattihelmet tuunauksen jälkeen.



Taannoin tekemäni Matahari-rannekorun ostaja halusi kaulakorun samaa sarjaa ja lupasin hänelle semmoisen tehdä. Mitaksi sovittiin 45 cm ja hän halusi siihen riipuksen eteen. Niinpä katselin ViHMU-galleriasta kuvia Matahari-korusta ja väsäsin kaulakorun samaan malliin. Korusta tuli mielestäni onnistunut ja hyvin saman tyylinen keveä, hopeanvärinen ja sinistä ja liilaa helmeä. Onneksi löytyi vielä samoja helmiä. Oli hauskaa tehdä aiemmin tekemäänsä koruun sopiva toinen koru. Aiemmin olen tehnyt kaulakoruun sopivan rannekorun mutta tuli tehtyä toisinpäin.

Matahari-kaulakoru

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Molemmat hännät kainalossa



Nyt olen vihdoinkin saanut lähes valmiiksi Ketunhännän Kainalossa kullanvärisestä langasta. Siitähän tuli tietenkin Kultaketunhäntä Kainalossa. Lähes tarkoittaa sitä, että setistä (rannekoru, kaulakoru ja korvikset) puuttuu vielä kaulakoru. Ylläolevassa kuvassa näkyvät molemmat rannekorut ja Kultaketunhäntä korvikset. Kullanvärinen lanka oli ohuempaa, 0,8 mm, joten korusta tuli sirompi. Mutta hämmästyttävän  hyvin tuliakaatit sopivat molempien väristen metallien kanssa. Kullanvärinen lanka korostaa tuliakaatin oranssia lämmintä sävyä ja hopeanvärinen lanka taas tuo esiin tuliakaattien valkoiset raidat. Tekeillä on vielä kaulakoru kullanvärisestä langasta, renkaat on jo sahattu valmiiksi, pitäisi vain koota koru. Hopeanväriseen kaulakoruun on vielä sahaamatta renkaatkin mutta suunnitteilla sekin on. Lisäksi minulla on vielä keltaisempaa ohutta lankaa, josta aion tehdä samalla idealla korusetin mutta kokeilen jotain muuta ketjutyyliä ja jotain muuta helmeä. Lanka on hauskan keltaista, melkein sitruunan väristä. Olen muutenkin ihastunut värillisiin metallilankoihin, joten luvassa on erivärisiä ketjuja jatkossakin. Nyt täytyy palata kilpailutyön pariin, jotta se valmistuisi ajoissa. On tässä muutama päivä vapaata....

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Violet Kate


Töihin paluun jälkeen onkin kaikki vapaa aikani kulunut tilaustöitä tehdessä. Nykkelihelmiä on tilattu paljon, ne ovat herättäneet suurta ihastusta ja jokainen haluaa helmet lempiväristään. Niinpä erivärisiä helmiä on tullut tehtyä ihan kiitettävä määrä. Kuvassa on Violet Kate, violetit nykkelihelmet, joissa ripaus valkoista raikasteena. ViHMU-galleriaa olen taas päivittänyt, sinne on lisätty uusia nykkelihelmiä, joita ei valitettavasti ole jäänyt varastoon, vaan kaikki ovat menneet.

Tilaustöiden ohessa olen suunnitellut kilpailutyötä. Taas on uusi helmiskaba menossa. Onneksi siinä on tällä kertaa reilusti aikaa toteuttaa kilpailutyö, vaikka tuo aika hupeneekin koko ajan. Työ ja perhe vievät tietysti leijonanosan ajastani, tilaustyöt vievät myös oman osansa. Mutta rakastan korukilpailuja, niissä haastan itseni luomaan ja kokeilemaan jotain uutta, lisäksi odotan aina mielenkiinnolla, mitä muut kilpailijat tekevät.   Nyt onkin erilainen kilpailu, helmihaastekilpailu, jossa kaikilla on sama materiaalipaketti. Mielenkiintoista tulee olemaan, mitä niistä syntyy. Mutta kisasta enemmän sitten tuonnempana.

Nettikauppaa olen suunnitellut avata, kunhan löydän korujen teolta aikaa. Itse koen helpommaksi tilata nettikaupan kautta, kuin laittaa sähköpostia jostain haluamastani tavarasta, joten siitä on sitten pikkuhiljaa päässäni muhinut ajatus nettikaupan avaamisesta. Viime viikon olin koko viikon vapaalla. Ihanaa, kokonainen viikko aikaa korujen tekoon. Varsin nopeasti tuo viikko sitten hupeni mutta rattoisasti korujen parissa. Ensin tuntui, etten saanut mitään aikaan, koska tein useaa korua yhtä aikaa, niin korujen valmistumista ei niin huomannut. Loppuviikosta katselin sitten tekemääni korukasaa tyytyväisenä. Kyllä sitä sentään jotakin saa viikossa aikaan. Tilaustyöt alkavat kohta olla tehtynä, joten voinkin seuraavaksi keskittyä helmihaastekilpailuun. Idea on muhinut päässäni jonkin aikaa...  
 

keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Ketunhäntä Kainalossa

Innostuin taas kokeilemaan ketjunpunontaa. Tällä kertaa syntyi Foxtail-ketjua sen verran, että sain renkaista tehtyä rannekorun ja korvikset. Ihanat tuliakaatit ja Foxtail-ketju, niin eihän nimi voi olla muu kuin Ketunhäntä Kainalossa. Suunnitteilla on tehdä vielä kaulakoru samaa sarjaa, jahka ehdin sahata lisää renkaita. Ketju on muhkean pyöreää, nimensä mukaisesti mutta helppoa tehdä, kunhan pääsin jyvälle ideasta. Varsin paljon renkaita kyllä kului pieneen pätkään ketjua ja aika kankeaakin ketju on. Ihanat oranssin läpikuultavat tuliakaatit sopivat tähän ketjuun hyvin. Työkaverini ehdotti ketjun tekemistä kullatusta langasta tai pronssista, hän kun pitää lämpimän värisistä koruista, hopeanväri on kylmä. Itse pidän hopeanväristä, joten olen tähän asti pitäytynyt siinä värissä mutta pikkuhiljaa rupesin lämpenemään työkaverini ehdotukselle. 

Nyt täytyy ehdottomasti kokeilla kullanväristä ketjua, kunhan tämä pääsiäinen on ohi. Olemme nimittäin pääsiäislomalla mökillä. Kannettava tietokone ja langaton nettiyhteys ovat löytäneet tiensä tännekin, joten hetihän piti kokeilla kuinka hermoni kestävät hidasta yhteyttä ja päivittää vähän korublogia. Uusia koruja on tehty ja vanhoja julkaisen nyt ViHMU-galleriassa. Ne olivat tilaustöitä lahjaksi ja lahjat on nyt annettu, joten julkaisen kuvat muidenkin iloksi. Neiti Kevät oli tilaustyö, jonka kaulakorun tein jo aiemmin ja sitten siihen piti tehdä sopiva rannekoru. Se on ihanan vihreä ja keväinen koru. Lahjan saaja oli kuulemma kovin ilahtunut koruistaan. 

Valentina taas on tehty ystävälle kiitoksena hänen lahjoittamastaan lelupussista. Vain väristä sovittiin etukäteen ja siitä, että teen pitkähkön kaulakorun. Hän toivoi mustaa ja hopeanväriä. Päätin käyttää isoja mustia laavakiviä, pidän laavakivien kuoppaisesta pinnasta ja niille sitten vastakohdaksi sileitä mustia lasihelmiä. Hopeanväriksi valitsin tumman hopean, ettei korusta tule liian bling, koska ystäväni ei ole bling-ihminen. Muinaisketjua mieleni on tehnyt kokeilla jo pitkään. Käyttämällä erikokoisia renkaita ja erilaisia lukumääriä sain ketjusta mielenkiintoisemman, se on keskeltä paksumpi ja kapenee päihin. Ystävä on jo saanut korun mutten tiedä hänen reaktiotaan siihen vielä. Täytyy kysyä myöhemmin mitä hän piti korustaan. On ihanan haastavaa tehdä koru jollekin ihmiselle ihan sen mukaan, mikä fiilis minulle hänestä tulee. Usein värit ja korun tyyli osuvat yllättävän kohdalleen sen kanssa mitä se ihminen olisi itsekin toivonut. 

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Black Kate ja muita nykkelihelmiä



Palasin äskettäin töihin hoitovapaan jälkeen ja työkaverini Kati kyseli minulta avainhelmiä. Sellaisia ei ollut hänen silmäänsä sattunut ViHMU-galleriassani. Enpä ollut sellaisia koskaan tehnyt mutta kiinnostuin oitis asiasta ja palasin muutaman päivän päästä töihin mukanani kasa erivärisiä nykkelihelmiä. Nimettynä tietysti Katin mukaan, koska idea oli hänen. Innostuin itsekin kokeilemaan helmiä ja täytyy myöntää, että kätevät ne ovat, avaimia ei tarvitse kaivaa taskusta ja kaiken lisäksi ne antavat kivan säväyksen työasulle.  Lisää kuvia muistakin nykkelihelmistä löytyy ViHMU-galleriasta. Nykkelihelmille oli heti menekkiä, niinpä tiedän mitä teen vapaa päivinä. On tuo koruilu hiukan vähentynyt töihin paluun jälkeen, kaikki vapaa aika on mennyt tilaustöitä tehdessä. Nykkelihelmiäkään en ole ehtinyt tehdä varastoon, kaikki ovat menneet sitä mukaa kuin olen ehtinyt niitä tekemään. Toisaalta arkivapaat mahdollistavat koruilun ihan eri tavalla lapsen ollessa kuitenkin hoidossa. Kerrankin on ihan koko päivä aikaa tehdä koruja, se tuntuu vallan ylelliseltä. Lisäksi päivähoidosta on se etu, että lapsi nukahtaa illalla aikaisin, jolloin myös illalla jää omaa aikaa. Hoitovapaalla ollessani rytmi oli hiukan erilainen, silloin lapsi nukahti illalla myöhemmin, jolloin en itsekään jaksanut enää tehdä mitään.

perjantai 26. helmikuuta 2010

Saaren Neidot


Jälleen on aika lipsahtanut kummasti ja tovi päässyt kulumaan viimeisestä korupäivityksestäni. Enhän toki ole laiskana ollut, korviksia innostuin tekemään peräti kolmet kerralla, kun oikein inspiraatio iski, katsokaa ViHMU-galleriasta. Ja tilaustöitä olen tehnyt, osan niistä päivitin ViHMU-galleriaan, osa tulee myöhemmin, kun ovat lahjoja, ettei yllätys mene pilalle lahjan saajalle. Sattuu vielä näkemään lahjansa täällä blogissa ennen aikojaan. Löysin laatikostani korunjakajat, joissa oli jotenkin kalevalainen fiilis. Lisäsin niihin punaiset pienet akaatit ja korvakorukoukut. Nimeksi tuli kalevalaisen teeman mukaisesti Saaren Neidot. Ehkä kokeilen Saaren Neitoja vielä muunkin värisillä helmillä mutta punaiset akaatit ovat kyllä  nappi valinta näihin korunjakajiin. Korviksista tuli mieleeni ystäväni Minna, jolle tein Amazonia-kaulakoruun sopivat korvikset. Luulen, että hän pitäisi kovasti näistäkin. Hyvää hiihtolomaa vaan Minnalle ja hänen perheelleen. Itse rupean henkisesti valmistautumaan töihin paluuseen hoitovapaalta. Maanantaina alkavat työt jälleen. Koruja teen edelleen omaan tahtiini, välillä niitä tulee enemmän ja välillä vähemmän. Mielessäni on viime aikoina väikkynyt Afrodite-koru, meren vaahtoa ja hopean välkettä....



















torstai 11. helmikuuta 2010

Kaulakoruja






Rubiinilumi, Talviset Yöt, Kevättä Kohti ja Amazonia
Tyttäreni 2-vuotisjuhlien järjestelyhässäkässä innostuin jatkamaan jouluna aloittamaani kaulakorukokeilua. Varsinkin, kun oli vieraita tulossa ja tiesin, että naiset pitäisivät koruista. Jouluna tekemäni kaulakorut kun menivät pukinkonttiin. Halusin kokeilla perusvärejä ja raikkaan valkoista, kuten ihanassa Rubiinilumessa, jossa on nimen mukaan ihania rubiininpunaisia lasihelmiä yhdistettynä tummanpunaisiin makeanveden helmiin ja soikeat valkoiset lasihelmet on yhdistetty pieniin punaisiin akaatteihin. Ja näiden välissä kolmenlaisia pieniä valkoisia siemenhelmiä. Talvisissä Öissä taas käytin tummansinisiä ja valkoisia helmiä. Koru on ihana sekoitus kivi-, lasi- ja makeanvedenhelmiä. Kevättä Kohti mennään hennonvihreässä kaulakorussa, jossa on metsän- ja sammalenvihreitä lasihelmiä valkoisten lasihelmien kanssa. Hopeoidut helmihatut antavat korulle hienostuneen ilmeen. Vastavärien Amazoniassa käytin edelleen vihreää mutta nyt yhdistin limenvihreät simpukankuorihelmet punaisiin akaatteihin, joita käytin kolmena eri kokoisena helmenä. Lisää vihreyttä sain limenvärisistä AB-käsitellyistä lasihelmistä ja pienistä labradoriittihelmistä. Hennonvihreät siemenhelmet välihelminä viimeistelevät hienosti tämän vihreän ja punaisen yhdistelmän. Ystäväni ihastui näihin helmiin ja lupasin tehdä hänelle vielä kaulakoruun sopivat korvikset. 




 Artemis
Jottei vallan menisi elämä vihreiksi helmiksi, pitihän se lopulta kokeilla mustien helmien tekoa. Artemiksessa on ideana pitkä riipusosa, joka huipentuu helmitupsuun. Korussa on käytetty erisävyisiä ja -muotoisia mustia lasihelmiä ja hematiittia. Korusta tuli omasta mielestäni todella hieno, joskin se oli aika työläs tehdä. Lopputulos on silti todella onnistunut ja nimi Artemis tulee antiikin Kreikan mytologiasta, Artemis oli siellä metsästyksen jumalatar.  Ensin nimeksi ehdotettiin Afroditea mutta mielestäni korun väri ei käynyt meren vaahdosta syntyneelle Afroditelle, joten nimeksi tuli Artemis ja Afroditesta tulee koru sitten myöhemmin. Sain nimittäin siitä nimestä inspiraation poikasen....

perjantai 29. tammikuuta 2010

Lumihiutale koivunoksalla


Lumihiutale koivunoksalla
Kävipä sitten hassusti lumihiutalekilpailun kanssa. Kilpailun aikataulu oli tosi lyhyt mutta periaatteeni on, että jos joku kerran kilpailuja järjestää, niin kyllä minä niihin sitten osallistun. Sitäpaitsi lumihiutale aiheena kutkutti mieltäni. Panin siis mietintämyssyn päähäni ja lopulta sain hienon idean, jonka toteutusta pohdin pitkään. Lopulta aikaraja tuli vastaan, ja jouduin toteuttamaan  varasuunnitelmani. Valkeista, kirkkaista ja hopeanvärisistä helmistä tehtyä työtä on äärimmäisen vaikea kuvata niin, että se näyttää joltain mutta sinistä taustaa vasten se jotakuinkin onnistui tyydyttävästi. ViHMU-galleriassa näette muunlaisia kuvia, myös sen alkuperäisen idean, joka tosin ei ole ihan täydellisenä toteutettu. Ehkä senkin vielä joskus toteutan. Mutta takaisin kilpailuun. Aikaraja siis rupesi lähestymään, lähetin illalla myöhään kuvani kilpailuun, kun kilpailuaika loppui puolilta öin. Täysin tyytyväinen työhöni en ollut mutta pääasia oli osallistuminen kilpailuun. Lopulta kävikin niin, että lumihiutaleeni oli ainoa kilpailuun osallistunut työ ja voitin kisan sillä tavoin. Lieneekö tiukka aikataulu karsinut muut osallistujat. Siinä sen näkee, että tärkeintä on osallistuminen, vaikka työ ei olisikaan täysin itseä tyydyttävä. Nimi "Lumihiutale koivunoksalla" tuli siitä, kun ulkona kulkiessani ihastelin lumisia koivunoksia ja muistin, että minulla on kaapissa mustaa nahkanauhaa. Punoin nahkanauhasta kaulakorun, jonka ympärille kieputin ohueen metallilankaan pujoteltuja valkeita ja kirkkaita pieniä helmiä. Siinähän se oli, koivunoksa lumivaipan alla. Ja siihen sitten pujotin tekemäni lumihiutaleen. Käytin riipukseen metallilankaa ja erikokoisia ja värisiä valkeita, kirkkaita ja hopeanvärisiä lasihelmiä. Yksinkertainen ja kaunis idea, jota varmasti jatkojalostan vielä eteenpäin. Kuluneen viikon olenkin käyttänyt helmieni järjestämiseen väreittäin, jotta saan jotain käsitystä mitä kaikkia helmiä kaappini kätkeekään. Ja paljonhan niitä helmiä onkin kertynyt. Ihan kädet syyhyävät päästä tekemään kaulakoruja niistä. Viikonloppuna olisi tarkoitus tehdä muutama kaulakoru ja jatkaa siitä, mihin niiden kanssa joululomalla jäin. Palaan asiaan ensi viikolla.

perjantai 22. tammikuuta 2010

Joululoman satoa




Gracie-helmet
Tulipa sitten vietettyä todella pitkän pitkä joululoma. Oli pakkasta ihan riittävästi ja välillä vähän liikaakin mutta ei se ulkoilua ja pulkkailua estänyt. Tuli oltua mökillä romanttisissa talvimaisemissa ja vietettiin pitkästä aikaa sellainen oikein perinteinen perhejoulu. Seuraavan vietosta ei sitten ole tietoa, useimmiten olen ollut jouluna töissä ja olen keväällä taas palaamassa töihin. Lomalla tein tietysti koruja, enhän voinut olla tekemättä. Itse asiassa innostuin toden teolla helmien teosta ja tein pukin konttiin helmet, jos toisetkin. Yllä Gracie, eräät lahjahelmet, joista pidän todella. Ne ovat sellaiset jokanaisen korulippaaseen kuuluvat perushelmet, hienostuneet ja klassiset. Riittävän pitkät noin isoille discopallomöllyköille ja nelinkertaisina hyvin näyttävät. Kuten kuvissa näkyy, olen päivittänyt ViHMU-gallerian toden teolla. Nyt siellä on viime vuoden korut järjestettyinä, uutuus-kansio on entisellään, siihen laitan aina uutuudet ja siirrän ne sitten sieltä omiin kansioihinsa. Tälle vuodelle ei ole vielä yhtään korua, kuten huomaatte, on toki tehtynä, en ole vain ehtinyt vielä laittaa kuvia tänne. Lomalta palasin loppiaisena ja heti alkoi armoton lumihiutaleskaba, olenkin viime ajat pohtinut lumihiutaletta pää höyryten, joten en ole ehtinyt edes blogia päivittämään aiemmin. No nyt on skaba ohi ja blogin päivitys käynnissä. Skabasta kerron myöhemmin lisää. Tänä viikonloppuna on tarkoitus siivota korukaappini kunnolla, sitten alan tekemään erästä tilaustyötä ja uusia ideoita muhii mielessä runsaasti, ehtisi vain tekemään niitä. Mutta onhan sitä toki pulkkailtu ja ihailtu upeita lumisia maisemia, pikkuneiti rakastaa pulkassa istumista, joten korumaailman ulkopuolista elämääkin on tullut vietettyä.