Nyt tämä sitten on vihdoinkin valmis. Ei sitten ollutkaan ihan helppoa blogin luominen, otti jonkin verran aikaa ja tulipa revittyä hiuksiakin. Sisälläni on jo pitemmän aikaa kuplinut luomisen halu, halu tehdä jotain omilla käsillä. Aikansa pulppuiltuaan ja haettuaan muotoaan tuo halu purskahti esiin koruna. Siitä syntyi ViHMU. Tuo nimi on itse asiassa sisareni keksimä ja tulee sanoista Virve´s Handmade Uniques, eli Virven käsintehdyt uniikit. Sanana tuo vihmu oli mielestäni hirmu hieno ja ihastuin siihen heti, se tuo jotenkin mieleeni sateen. Se, mitä nuo uniikit olisivat, olikin pitkään auki, kunnes tuossa kesän kynnyksellä jotenkin hurahdin helmiin ja koruihin.
Hurahdus oli niin totaalinen, että eksyin helmien ja korujen maailmaan täysin, enkä ole sieltä vieläkään löytänyt takaisin ihmisten ilmoille. Koruja on syntynyt pitkin kesää ja olen huomannut, kuten varmasti kaikki muutkin korustelijat, että aina puuttuu jotain helmiä, koskaan ei ole varasto täydellinen. Aina tulee uusia ideoita, kun jotain korua teet, sen lisäksi, että tekemästäsi korusta harvemmin tulee sellainen kuin suunnittelit, vaan se kummasti muuttaa muotoaan matkan varrella. Olen seuraillut useiden koruntekijöiden blogeja, ne ovat inspiroivia ja on ihana nähdä kuinka paljon ihmisissä onkaan luovuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti