tiistai 27. joulukuuta 2011

Antigone

Antigone -rannekoru
Tänä jouluna pukki oli jotenkin hajamielinen, tämäkin Antigone -rannekoru tehtiin aatonaattoiltana myöhään. Mutta hyvin joulupukki ehti, ja korusta tuli hyvin saajansa näköinen ja mieluinen. Olin nimittäin vakaasti päättänyt tänä jouluna olla tekemättä omia korulahjoja pukinkonttiin ja pysyttäytyä ostolahjoissa. Tekisin vain tilaukset pukinkonttiin ja säästyisin ylimääräiseltä joulustressiltä. Hyvä ajatus, ei vain mennyt ihan silleen. Mihinkäs se tiikeri juovistaan pääsee tai koruntekijä korujen tekemisestä? Ei mihinkään. 
Olin kyllä ostanut sisarentyttärelle valmiita lahjoja mutta aatonaattona ne rupesivat tuntumaan kovin vähäisiltä. Minulle usein iskee "lahjojen vähyys" -tunne juuri ennen aattoa. Onneksi tunnen itseni ja olin kaukaa viisaasti pakannut mukaan joitakin koruntekovärppeitä. Ei ole niin lyhyttä lomaa, ettenkö pystyisi olemaan tekemättä koruja lomalla. Sukellus koruvärpekassiin ja esiin tulivat ihanat vaaleanpunaiset ruusukvartsit ja niiden kaveriksi kaavailemani labradoriitit. Tapanani on nimittäin laittaa samaan pussiin yhteensopivia helmiä, joista olen suunnitellut tehdä korun myöhemmin. Näitä pieniä pusseja minulla on sitten runsain mitoin matkoille pakattuna mukaan. Ne ovat todella käteviä matkoilla, kun ei voi ottaa kaikkia helmilaatikoita mukaan. Toki reissun  jälkeen on sitten oma hommansa purkaa pussinnyssykät laatikoihin takaisin...

Sisareni oli kuitenkin sitä mieltä, että labradoriitin väri voisi olla liian vihertävä sisarentyttäreni makuun, joten uusi sukellus kassiin, ja löytyi pussi, jossa oli ihania vaaleanpunamustia lamppuhelmiä. Pari sellaista, niille kaveriksi yksivärinen pienempi vaaleanpunainen lamppuhelmi, isohko musta onyks -helmi ja se ihana ruusukvartsi. Yhtä mustaa helmeä koru vielä kaipasi, joten laitoin siihen kauniin mustan tuliakaatin, jonka olin ostanut Tampereen Kädentaitomessuilta marraskuussa. Linkitin helmet tummalla langalla, lisäsin tumman ketjunpätkän säätövaraksi, koska en ollut ihan varma oikeasta pituudesta. Vielä riipuksiksi pieniä viistehiottuja ruusukvartseja ja mustia lasihelmiä ja Antigone oli valmis. Nimi tuli korun antiikkisesta ulkonäöstä, vaikka se on tehty moderniin tummaan ketjuun ja lukkokin on modernin näköinen, jotenkin lamppuhelmet ja korun vaaleanpuna/musta värimaailma antoivat sille antiikkisen ulkonäön.

4 kommenttia:

outiriina kirjoitti...

tosi onnistunut yhdistelmä, hempeä muttei liian hempeä :)

Virve kirjoitti...

Kiitos Outiriina! Musta ja vaaleanpunainen on haastava yhdistelmä, siitä tulee helposti karkkimaisen makea. Toki riippuu helmistä. Itse yritän välttää karkkimaisuutta ja pyrkiä enemmänkin kuulauteen ja hyödyntää värien kontrastia.

Miina kirjoitti...

Ihana koru! Kiva idea nuo valmiiksi valikoidut pussit! Olen monesti tuskaillut sitä kun lomalla pitää jättää korutarvikkeet kotiin kun ei jaksa raahata kaikkea mukanaan! :)

Virve kirjoitti...

Kiitos Miina! Kokeile ihmeessä pussisysteemiä, ei tarvitse lomailla tuskailla, kun inspiraatio iskee... Monesti kokeiltu ja hyväksi havaittu. Sitä kummasti oppii valitsemaan tärkeimmät kamat mukaan. ;o)