keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Ystävänpäivää odotellessa

Maanantain paras kukkahelmi
Tämän viikon lamppuhelmien aiheena oli tulossa oleva ystävänpäivä. Romanttisia ja keveitä ystävänpäiväajatuksia. Niissä ajatuksissa opettelimme sydänhelmiä ja kukkahelmiä. Kukkahelmet oliva minulle vaikeita. En tiedä johtuuko se siitä, etten ole koskaan pitänyt niistä erityisemmin, vai unohdinko romanttiset ja keveät ajatukset? Värini ainakin ovat aika tummia ja synkkiä. Joka tapauksessa haastoin itseni ja tein sitkeästi kukkahelmiä, kunnes aloin päästä perille kukkien salaisuuksista. Ensin syntyi epämääräinen kasa helmiä, jotka etäisesti muistuttavat kukkahelmiä. Niistä paras oli ylläoleva tummapohjainen helmi.
Tiistain kukkahelmiä

Tiistaina alkoi jo syntyä enemmän kukkia muistuttavia tekeleitä. Vaihtelin pohjahelmen väriä mutta pidin kukat samanvärisinä, jotta helmissä on jotain yhteneväisyyttä. Tarkoituksena on tehdä kukkahelmistä ystävänpäiväkoru. Yhtäkkiä kukkahelmet alkoivatkin olla kiinnostavia, vaikken niistä alkuun pitänytkään. Minua viehättää niissä erityisesti koholla olevat kukat, sisään sulatetut kukat eivät ole niin kiintoisia. Terälehden muoto tehdään halkaisemalla lämmitetty piste veitsellä. Yllättävää, kuinka moni asia lamppuhelmissä koostuu itse asiassa täplästä tai pisteestä. Se on kuvio, jonka hallitseminen on olennainen osa helmen tekoa ja sitä olen harjoitellut ahkerasti, koska minulle se on ollut vaikeaa. Ja kohollaan olevat täplät, joista kukat muodostuvat, ovat vaikeita tehdä. Niitä ei saa sulattaa liikaa, jotta täplä jää koholle. Toisaalta, jos sulattaa liian vähän, käy helposti niin, että täplä poksahtaa irti helmestä. Siis sopivasti on hyvin mutta mikä on sopivasti, sen oppii vain harjoittelemalla.
"Sydämiä"
Sydämet olivat toinen ystävänpäivään liittyvä helmiaihe. Kokeilimme tehdä sydämiä kahdella tavalla, toisissa reikä menee vaakasuoraan sydämen poikki ja toisissa reikä menee alhaalta ylös. En osaa sanoa, kumpi oli helpompi tapa, molemmat olivat vaikeita, enkä oikein jaksanut innostua sydämistä, kun keskityin kukkahelmiin. 
Sen verran haastavia helmiä olivat kukat ja sydämet, että niiden jälkeen perushelmien teko tuntui aika helpolta. Kokeilimme strikereitä, jotka ovat sellaisia värejä, jotka reagoivat lämpöön, eli "straikkaavat" ja väri muuttuu. Ne ovat haastavia ja yllätyksellisiä värejä, lasitanko näyttää keltaiselta mutta muuttuu oranssiksi tai punaiseksi. Lasi voi myös "straikata" takaisin, joten näistä ei oikein ikinä tiedä minkä värisiä helmiä lopulta tulee. Ylläolevassa kuvassa näkyy alimpana osittain "straikannut" helmi, siinä on näkyvissä sekä keltaista että punaista väriä. Ainoastaan suurin helmi oikealla kuvassa on tummanharmaa opaakki perushelmi, muut on tehty strikerista, joka straikkasi todella tummanpunaiseksi. Punainen väri korostuisi kauniimmin, jos sitä käyttäisi valkoisen päällä stringerinä. Mutta tulipa kokeiltua. Saapa nähdä tuleeko tämän viikon helmistä kukkahelmikoru. Ongelmanani on yhteen koruun keskittyminen, kun mieleni tekisi kokeilla vaikka mitä värejä....

3 kommenttia:

Mags kirjoitti...

Onpa mielenkiintoista luettavaa ja aivan hurmaavaa katseltavaa!
Minä taas tykkään nimenomaan helmen sisään tehdyistä kukista ja maisemista, en niinkään noista pinnan irrallisista ulokkeista; pelkään niiden rikkoontumista :-)

Virve kirjoitti...

Kiitos Mags! Yritän pitää blogin jatkossakin mielenkiintoisena ja sitähän se on väistämättä, kun kerron opiskeluistani. ;) Joo, noissa irrallisissa ulokkeissa on aina se tunne, että ne voivat rikkoontua. Ne eivät itse asiassa mene kovin helposti rikki, jos ne on oikein tehtyjä. Helmen sisään tehdyt kukat ja maisemat ovat tosi upeita helmiä, en ole vielä siinä vaiheessa opinnoissani. Niiden toteuttaminen on todella vaikeaa mutta kyllä niitäkin varmasti jossakin vaiheessa näkyy blogissani...

Kaisa Reetta kirjoitti...

Ihania silmäkarkkeja <3